Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti yskii pahasti tällä hetkellä. Ennusteiden mukaan tilanne ei ole kohenemassa lähivuosina. Kaupankäyntiä häiritsevät kauppapakotteet poistunevat ajan kanssa, mutta se ei ratkaise Venäjän talouden eikä Suomen viennin ongelmia.
Pidemmällä aikavälillä vientimahdollisuuksia on paljon ainakin jos Venäjä kykenee uudistamaan talouttaan. Se Venäjän on tehtävä mieliäkseen päästä aikaisempaa kestävämmälle kasvu-uralle.
Venäjän talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna viisi prosenttia, Suomen viennin Venäjälle kymmenen prosenttia. Ensi vuonna Venäjän kasvu pysyy niinikään miinuksella, samoin Suomen vienti sinne.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen vienti Venäjälle on laskenut enemmän kuin minkään muun maan vienti. Jos joskus on puhuttu Suomen erityisasemasta Venäjän kauppakumppanina, tällaiset puheet voidaan unohtaa viimeistään nyt.
Venäjä on kuitenkin edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Niinpä viennin tyrehtymisellä on laajat seurannaisvaikutukset isoon osaan suomalaisteollisuutta, kauppaa ja matkailuelinkeinoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa seuraavan 15 vuoden aikana viennin heikompienkin näkymien valossa kasvavan parilla prosentilla. Jos Venäjä saa talouteensa kasvuvauhtiin, Etlan mukaan vientiä on mahdollista kasvattaa yli viidellä prosentilla.
Venäjän talouden perusongelma on pysynyt samana Neuvostoliiton ajoista lähtien. Vienti perustuu raaka-aineisiin ja vain vähän jalostettuihin tuotteisiin. Suurimpia tulonlähteitä ovat öljy, kaasu sekä kivihiili. Vastaavasti Venäjä tuo koneita ja laitteita sekä kemianteollisuuden tuotteita ja elintarvikkeita.
Venäjän tämänhetkinen talousahdinko johtuu ennen muuta öljyn maailmanmarkkinahinnan laskusta. Se on sekoittanut talouden ja ajanut maan valuutan, ruplan, syöksyyn. Kansalaisten ostovoima on laskenut.
Suomi vie Venäjälle paljon kulutustavaroita, joiden kysyntä on hiipunut kansalaisten ostovoiman heikennyttyä. Venäläiset ovat olleet suurin ulkomainen turistiryhmä Suomessa. Heikko rupla on romahduttanut Suomeen suuntautuneiden matkojen määrän.
Venäjän takavuosien talouskasvu ja sen myötä tapahtunut ostovoiman kasvu riippuivat paljolti öljyn hinnan korkeasta tasosta. Näin myös öljyn hinnan nopea romahdus heijastuu suoraan ostovoimaan.
Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät talouspakotteet ovat lisänneet Venäjän ahdinkoa etenkin tässä tilanteessa, jossa talous yskii myös muista syistä.
Venäjä tarvitsee ulkomaisia sijoituksia uudistaakseen taloutensa perustaa. Sijoitukset tuskin kasvavat merkittävästi ennen kuin poliittisissa suhteissa tapahtuu lähentymistä. Venäjän on myös kyettävä lisäämään hallintonsa ennustettavuutta.
Suomen etu Venäjän markkinoilla on maantieteellinen läheisyys sekä hyvä maine. Jos kilpailukyky on kunnossa, mahdollisuudet pärjätä Venäjällä ovat hyvät.