Pohjois-Suomessa korkeimman elintason kuntia ovat vain Oulu, Kempele ja Oulunsalo. Lisäksi seitsemän kuntaa pääsee elintasoltaan keskimääräisten kuntien joukkoon.
Kaikki loput pohjoissuomalaiset kunnat kuuluvat huonon elintason kuntiin.
Suomen korkein elintaso löytyy Oulun seudun lisäksi pääkaupungin, Tampereen ja Turun seuduilta.
Tiedot löytyvät Sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitoksen Stakesin tuoreesta selvityksestä. Kunnat jaettiin siten, että jokaisessa kolmesta ryhmästä löytyy asukkaita yhtä paljon.
"Keskeisin viesti on, että hyvinvointi keskittyy ja painottuu sinne, minne väki virtaa", tutkimuksessa mukana ollut Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä sanoo.
Erot ovat kasvaneet 1990 -luvulta ja erojen kasvu jatkuu.
Kehitys ei ole suinkaan outoa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa väki on pakkautunut vielä enemmän kuin Suomessa.
"Avoimen talouden aluepolitiikka on selvästi avuttomampaa kuin suljetun. Aluekeskusohjelman 30 keskuksen verkko pysäyttää osan väestä, mutta vain osan", Heikkilä sanoo.
Köyhyysloukkuun jää yhä useampi tavallinen pienituloinen perhe ja eläkeläinen. Myös perinteisten syrjäytyneiden määrä kasvaa ja hyvinvoinnin autuus siintää heille yhä kauempaa.
Köyhyydessä ei
isoja eroja
Pelastusarmeijan Oulun osaston avustustoiminnasta vastaava Matti Arhippainen uskoo, että köyhällä on maaseudulla tiukempaa kuin kaupungissa, koska siellä ei ole avustusta jakavia järjestöjä. Vastuu heistä jää pitkälti kunnalle. "Voimme auttaa Oulusta jonkin verran aina Kuusamoon ja Pelloon asti, mutta vain rajallisesti."
Kaupungin ja maaseudun köyhillä ei ole Arhippaisen mielestä paljoa eroa. Pelastusarmeijalta apua saavat ovat työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä ja usein velkakierteessä olevia.
Arhippainen uskoo, että kaupungissa on syrjäytyneitä suhteellisesti enemmän kuin maaseudulla.
"Heidän on pakko lähteä sieltä pois kuntakeskuksiin ja kaupunkiin. Näin uskon, mutta voin olla väärässäkin."
Yhteiskunnan turvaverkot pettävät
"Köyhyys näkyy ennen kaikkea siinä, että pienituloiset syrjäytyjät tipahtavat muilta luukuilta pois ja tarvitsevat toimeentulotukea", Rantsilan kunnan toimistosihteeri Eeva-Liisa Flink kertoo. Kelan, eläkelaitosten ja työttömyyskassojen päätökset viipyvät ja ihmiset joutuvat odottamaan pitkään.
Flink toivoo, että eläkkeitä ja päivärahoja nostetaan.
"Etuudet eivät kasva, vaikka palkat kyllä. Ne, joilla on pienet eläkkeet, kituuttavat vuodesta toiseen."
"Veroale ei kovasti näy palkansaajan rahapussissa, joten sen voisi kohdistaa kaikille tasapuolisesti ja laskea esimerkiksi ruuan tai lääkkeiden arvonlisäveroa. Palkkaveroalet eivät näy köyhimpien kukkaroissa", Flink sanoo.
Viime vuonna ei Rantsilan toimeentuloluukulla ollut kovin suurta vilskettä, mutta toissa vuonna oli. Lisäksi piiloköyhyyttä on paljon. Vanhat pienituloiset ihmiset eivät näy sosiaaliluukulla, mutta nuoret toki pitävät oikeuksistaan huolen.
Työttömyys ei ole Rantsilassa suuri ongelma, mutta työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa, ja heitä on paljon asukaslukuun verrattuna.