Oulun kaupunginvaltuusto päätti 29.1. kokouksessaan suojella Sanginjoen ulkometsän alueelta 1 127 hehtaarin suuruisen alueen.
Tämä päätös lyö kipeästi vasten kasvoja edellisellä valtuustokaudella tehtyyn päätökseen vedenottohankkeesta, joka aiotaan toteuttaa Utajärven ja Pudasjärven alueilla sijaitsevista Viinivaarasta ja Kälväsvaarasta.
Luontoa arvostetaan vain oman kunnan alueella ja linjana on, että Oulu ensin! Meistä naapureista tämä ei hyvälle tunnu. Oulun kaupunginvaltuusto asettaa oman etunsa täysin vastakkain naapurikunnan ja -kaupungin edun kanssa.
Sanginjoen ulkometsän aluetta on yritetty hakea kansallispuistoksi, mutta valtio ei moiseen suostunut vähäisten suojeluarvojen vuoksi. Alueen sijainti ja esimerkiksi kansallispuistojen mittakaavassa melko vaatimaton pinta-ala huomioon ottaen on kyseenalaista, onko kohteella edellytyksiä jatkossakaan kehittyä erityisen merkittäväksi (Sanginjoen ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009–2020).
Lisäksi ulkometsän inventoitujen Metso-kohteiden sijainti ja yhteenveto Metso luokkien I–III kohteita löytyi maastoinventoinnissa yhteensä 109,4 hehtaaria.
Olvassuon Natura-alue on 27 037 hehtaaria, josta noin 6 000 hehtaarin alue perustettiin luonnonpuistoksi 1982. Aluetta on haettu kansallispuistoksi, ainoastaan metsästysoikeuksista ei päästy sopuun, joten hakemus raukesi.
Olvassuon tärkeimmät suojeluarvo ovat aapasuot, lähteet ja lähdepurot sekä letot. Viinivaaran alueen tärkeimmät suojeluarvot ovat lähteet ja lähdepurot, tervaleppäkorvet ja erilaiset sammalet ja niin edelleen. Suojeluarvoja löytyy runsaasti.
Kirkaslampi, joka on iso 38 hehtaarin kokoinen lähde, on kansainvälisen luokan matkailu- ja virkistyskohde. Lammen ympäristö on poikkeuksellinen suoluontoineen ja hiekkaharjuineen ja sitä olisi helppo kehittää matkailijoiden käyttöön niin, ettei suo ja maasto kärsi matkailijoiden tuomasta rasituksesta.
On täysin käsittämätöntä, että Oulun kaupunki on aktiivisesti halunnut, että Kirkaslammen aluetta ei kehitettäisi.
Nimittäin muutama vuosi sitten oli jo sovittu Metsähallituksessa, että iso alue metsästä olisi siirretty talousmetsäkäytöstä suojeluun. Oulun kaupunki teki lobbaustyötä niin, ettei suojelu mennyt ministeriössä läpi.
Tällä hetkellä Oulun Vesi vastustaa alueella olevan Pirttisuon suojelua maakuntakaavassa. Suojelun estämisen taustalla on Viinivaaran vedenottohanke, jota se ajaa kuin käärmettä pyssyyn.
Oululla olisi useita muita vaihtoehtoja toteuttaa varaveden saanti oman kunnan alueelta. Oulun ei tarvitse tulla raiskaamaan ja turmelemaan naapurikunnan maita.
Olvassuo on poikkeuksellinen suo pohjaveden virtauksien ansiosta. Suo on rehevä, kasvillisuus on erittäin monimuotoinen ja lajisto on harvinainen jopa Euroopan mittasuhteessakin.
Olennaista on, että suolle purkautuu pohjavettä. Vedenotto pysäyttäisi pohjaveden virtaamisen suolle, mistä olisi seurauksena koko suon ekosysteemin muuttuminen, koska suo elää pohjavesistä.
Pohjaveden virtaaman loppuminen muuttaisi suon karummaksi, vähälajisemmaksi ja kuivemmaksi tehden suon arvottomaksi. Näin kansallispuistohanke jouduttaisiin hautaamaan.
Ajakaamme yhteisvoimin Olavassuon kansallispuistohanketta ja unohdetaan vastakkainasettelu luontoasioissa. Tässä olisi meille yhteinen tulevaisuus.
Eero Pirttikoski
Utajärven kunnanvaltuuston
1. varapuheenjohtaja (kesk.)
Oulunkaaren kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.