"Jos emme keksi uusia tekniikoita ennen kuin fossiiliset energianlähteet on käytetty loppuun, meitä odottavat tuhoisat sodat. Itse asiassa vain nanobioteknologia voi pelastaa meidät uhkaavilta kauheilta vaaroilta", väittää maailman johtaviin solubiologeihin lukeutuva professori Kai Simons.
Mitä sitten on Simonsin mainostama nanobioteknologia? Se tarkoittaa äärimmäisen pienikokoisia koneita, jotka on luotu kaikkien elävien organismien soluissa toimivien koneiden, nanokoneiden, mallin mukaan.
"Nykyiset mikrotekniikat ovat liian energiaa vaativia ja kuluttavat rajallisia luonnonvaroja. Ainoa tapa selvitä ongelmasta on pyrkiä kooltaan vielä pienempiin ja pienempiin toimiviin yksiköihin, siirtyä nanoteknologian aikakauteen", sanoo muun muassa Äyräpää-palkinnon saanut Simons.
Suomesta Saksaan 1970-luvulla muuttanut Simons johtaa Dresdeniin perustamaansa Max Planck -tutkimuslaitosta. Hän toistaa, että aikaa uusien teknologioiden kehittämiseen on vain rajoitetusti.
Professorin mukaan nopea kehitys edellyttää biologian ja insinööritieteiden symbioosia, jossa ovat mukana myös kemia ja fysiikka.
"Tähän tarvitaan perustutkimuksessa aivan uusia ratkaisuja ja keksintöjä ympäri maailman. Valtion on (Suomessakin) pakko tukea perustutkimusta näillä aloilla", Simons linjaa.
Milloin tuloksia?
Suomessa valtio on tukenut biotieteiden tutkimusta 1980-luvun puolivälistä asti. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) peräsikin viime syksynä biotieteiltä jo tuloksia.
Tuloksia on Simonsin ja hänen kollegojensa mukaan näköpiirissä. Ensimmäisten uusien geeniteknisten lääkkeiden odotetaan valmistuvan 7-8 vuoden kuluessa ja tulevan yleisemmin saataville 10-12 vuodessa.
"Pystymme kesyttämään luonnon mekanismeja niin, että ne voidaan soveltaa teknologisesti. Mutta tarkkaa ajankohtaa tälle ei pysty ennustamaan, sanoo geenien DNA-tutkimuksen suomalainen uranuurtaja", professori Leevi Kääriäinen.
Lääkkeiden ohella geenitutkimus avaa mahdollisuuksia esimerkiksi ravinnon kehittämisessä.
"Kasvien perimän tuntemus auttaa jalostamaan parempia viljelykasveja. Niiden avulla voidaan hoitaa maapallon lisääntyvän väestön ravintotarpeet. Kaikki tämä vaatii kuitenkin perusteellista tutkimustyötä: meidän pitää selvittää kolmen miljardin vuoden evoluution aikana kehittyneet nerokkaat toimintamekanismit", Kääriäinen kuvailee.
Solu on tehokas
Biotekniikan asiantuntijat tähdentävät, että solujen toiminta on teknologialle ylivertainen esimerkki ja esikuva.
"Soluissa toimivat koneet tuottavat energian lisäksi kaikki biosfäärin yhdisteet ja tuotteet. Soluissa myös toimii tehokas jätteiden kierrätys- ja käsittelyjärjestelmä. Solunsisäiset ja solujen väliset signalointisysteemit ovat hämmästyttävän täsmällisiä ja tehokkaita", Kai Simons kuvailee.
"Viestini on, että biologia on nanomaailma ja tulevaisuus on nanobioteknologiaa."
DNA-malli 50-vuotias
Bioteknologian edellytykset loi keksintö, joka on nyt tasan puolen vuosisadan ikäinen. Silloin keksittiin perimää säätelevien geenien DNA-malli.
Keksinnön merkitys on alan tutkijoiden mukaan samaa tasoa suhteellisuusteorian ja evoluutioteorian kanssa.
"Tällä hetkellä tunnetaan ihmisen geenien kartta jo aika tarkkaan. Sieltä pystytään selvittämään kaikkien perinnöllisten tautien syyt ja syntymekanismit - mutta se vie aikaa", Leevi Kääriäinen summaa.
Bioteknologian tutkijat esittelivät alaansa luennolla Helsingin Säätytalolla torstaina.