Oulun yliopiston hallitus päätti 8.2. luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin esityksestä aloittaa yt-neuvottelut tähtitieteen tutkimusyksikössä: ”harkittavaksi tulevat toimenpiteet, jotka johtavat määräaikaisten tehtävien päättämiseen”.
Yksikön infotilaisuudessa dekaani toi esiin ensimmäisinä toimenpiteinä pääaineopetuksen lakkauttamisen ja resurssien siirron fysiikan opetukseen.
Yliopiston tiedottamisessa on yksipuolisesti tuotu esiin yksi ja vain yksi tulosmittari, vuosittain valmistuvien maisterien määrä. Tästä on monelle tähtitieteen säilyttämistä kannattavallekin tullut mielikuva, että yliopisto säästäisi rahaa mikäli yksikköä ei olisi.
Näin ei kuitenkaan ole: yliopistojen ministeriöltä saama rahoitus riippuu maistereitten ohella tutkimuksen tuloksesta. Vuonna 2018 tähtitieteen tohtorikoulutus ja julkaisutoiminta toivat yliopistolle yli 40 maisterin verran ministeriön rahoitusta. Tästä yli puolet, eli 300 000 euroa, käytettiin yliopiston ja tiedekunnan toimintojen rahoittamiseen. Lopulla yksikkö maksoi omien tutkija-opettajiensa palkat, tutkimuskulunsa sekä reilusti yli markkinahintaista vuokraa tiloistaan.
Tähtitieteen lakkauttaminen tietäisi siis Oulun yliopistolle yli 300 000 euron vuosittaista nettomenetystä. Sivutuotteena yliopisto tuhoaisi yhden kokoonsa nähden kansainvälisesti menestyneimmistä tutkimusyksiköistään.
Suomen tähtitieteen tärkeimmät tutkimusvälineet ovat ESO:n (European Southern Observatory) Chilen teleskoopit. Liittymismaksu vuonna 2004 oli 13 miljoonaa ja vuosimaksu 2,5 miljoonaa euroa. Suomi osallistuu myös kansantuotteensa mukaisesti 20 miljoonalla vuonna 2025 valmistuvan 39 metrin ELT-teleskoopin kustannuksiin.
Suomen saama vastine on kansainvälisen tieteellisen kilpailun perusteella myönnetty havaintoaika: tällä hetkellä jopa 40 prosenttia Suomen hyväksytyistä hakemuksista on tehty Oulussa.
Pystyykö Oulun yliopisto jatkossakin hyötymään tästä kansallisesta suurinvestoinnista (Helsingin, Aallon ja Turun ohella) riippuu kokonaan siitä onko Oulussa tähtitieteen tutkijoita. Nyt aloitetut yt-neuvottelut koskevat nimenomaan ESO-havaintoajan hankinnassa erinomaisesti menestyneiden tutkija-opettajien työsuhteiden päättämisiä.
Tähtitieteen yksikössä olemme järkyttyneinä seuranneet yt-prosessia. Yksikkömme aloitti vuonna 1961 ja vuosikymmenien työn tuloksena siitä on kehittynyt kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä toimija.
Koulutamme tohtoreita tutkijoiksi tähtitieteen tutkimusyksiköihin ympäri maailmaa, kaksi viimeisintä Hampurin yliopistoon ja Kanarian Astrofysiikan instituuttiin.
Olemme luoneet hyvähenkisen työyhteisön, jossa tutkimus ja opetus ovat tasapainossa, ja jonka maisteri- ja tohtoritutkinnot vastaavat alan tarvetta Suomessa ja ulkomailla. Haluamme uskoa, että päätöksenteossa hallitusta on johdettu harhaan ja että Oulun yliopisto haluaa vielä korjata asian.
Heikki Salo
Oulun yliopiston tähtitieteen professori ja Suomalaisen Tiedeakatemian fysiikan ja tähtitieteen ryhmän varapuheenjohtaja
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.