Lahti Vain muutama epäilijä löytyi, kun SDP:n puoluevaltuusto sunnuntaina Lahdessa kirjoitti mahdollisuuden harkita Suomen Nato-jäsenyyttä turvallisuuspoliittiseen kannanottoonsa. Se hyväksyttiin yksimielisesti.
Natoa enemmän SDP painottaa EU:n tiivistyvää turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Sekä puheenjohtaja Paavo Lipponen että ulkoministeri Erkki Tuomioja korostivat, että Suomi on liittoutunut unioniin.
Nato-jäsenyyttä kiirehtiviä piilomuotoiluja ei kannanotossa ole. Muutos aikaisempaan on Nato-sanan selkeä kirjaus. Aiemmin jäsenyysoptio on verhottu muotoiluun" kaikki vaihtoehdot on syytä pitää avoimena".
SDP:n mukaan oma uskottava puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistoiminta Naton kanssa ja mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet.
Perään korostetaan, että on tärkeää, että valittu turvallisuuspoliittinen peruslinja nauttii kansalaisten suuren enemmistön vahvaa tukea.
Omaa päätösvaltaa
ei pidä kaventaa
Liisa Jaakonsaaren mukaan Nato-ovi ei jää sattumalta auki, vaan on osa "määrätietoista ajattelua". Hänen mukaansa Suomen ja EU:n tila on turvattomampi kuin kuvittelemme, sillä riippuvuus ulkopuolisista maista kasvaa koko ajan.
"Ei ole syytä itse rajoittaa tai sitoa itseään käsistä ja jaloista kantoihin, jotka kaventavat omaa päätösvaltaa", Lipponen varoitti. Hän korosti useaan otteeseen, että päätösvalta Natoon menosta on Suomen omissa käsissä.
Tiedostustilaisuudessa Lipponen toisti kantansa, että Suomen Natoon meno on vain ajan kysymys. "Ei ole mitään aikataulua. Ei voi sanoa, että huomenna haemme jäsenyyttä tai vasta kymmenen vuoden päästä", Lipponen lisäsi.
Harry Swanljungin mielestä olisi pitänyt sanoa selvästi "ei" Natolle. Hänestä sama valinnan mahdollisuus säilyisi, vaikka Natosta ei sanottaisi mitään. "Joka pirun mainitsee, se pirua kutsuu", hän pelotteli.
Kari Lehtola sanoi, ettei Natoon pidä kiirehtiä, vaan odottaa ja katsoa, miten se kehittyy.
Antti Jehkonen huomautti, ettei kannanotto ole vain asiapaperi, vaan "aatteellinen siirtyminen johonkin, mistä ei ole paluuta." Hän kyseli, onko vaaliohjelmassa mainittua sotilaallista liittoutumattomuutta enää olemassakaan.
Lipposen mukaan on hallituksen pähkinä ratkaista, miten liittoutumattomuus syksyllä annettavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjoitetaan.
Hilkka Halonen Lapista muistutti SDP:n olevan rauhanliike. Hänkin toivoi, että Natosta ei olisi sanottu mitään. Lipposen huomautukseen, että Suomen mukaan meno lisäisi Naton uskottavuutta, Halosen vastasi: "Jos Natosta tulee uskottava, kun me menemme mukaan, niin meiltä uskottavuus menee."
Lipposen mukaan hänen näkemyksensä perustuu yhteenlaskuun. "Jos liitymme Natoon, viemme sinne uskottavan puolustuksen ja hoidamme oman tonttimme."
Tuomioja arveli: "Saattaa olla. Tosin en tiedä tarvitseeko Nato nyt vahvistamista."
Hän vakuutti, ettei SDP:llä ole Nato-kysymyksestä linjariistaa. "On olemassa erilaisia painotuksia. Sama linja tulee olemaan hallituksen ja eduskunnan kannanotto", Tuomioja ennusti.
Painopiste nyt
EU-puolustuksessa
EU-puolustukseen Suomen pitää SDP:n mukaan sitoutua täysimääräisesti. EU:n puolustuspolitiikan uudistaminen vastaa Suomen etua ja lisää maamme turvallisuutta, kannanotossa todetaan.
EU:n mahdollisuuksia käyttää monipuolisia turvallisuutta lisääviä keinoja tulee tehostaa. EU:n on pyrittävä voimakkaasti globaaliksi toimijaksi.
Tuomioja totesi, että Suomen asemaa ei enää ratkaista Berliini-Tukholma-Pietari -kolmiossa, vaan turvallisuus on globalisoitunut. "EU on nousemassa keskeiseksi toimijaksi. Jos haluamme, että EU:lla on sananvaltaa, sen kykyä on vahvistettava", Tuomioja korosti.
"Suomen asema on selkeä ja hyvä. Olemme liittoutuneet unioniin", Tuomioja jatkoi. Lipposen mukaan tämä on yksiselitteinen linjaus. Siksi pitää selvittää myös mahdollisuus Suomen mukaanmenoon EU:n omiin kriisinhallintaoperaatioihin.