Itärajan takaa tulleelle rakennusmiehelle maksetaan kaksi, kolme euroa tunnilta. Samalla työmaalla työskentelevälle suomalaiselle 14 euroa.
Työvoimapulasta kärsivässä rakennusteollisuudessa palkkaerot ovat revenneet käsiin. Suomalainen ei lähde tänä päivänä raksalle taulukkopalkalla, mutta ulkomaiset aliurakoitsijat teettävät Suomessa töitä usein alle kaikkien minimien.
Periaatteessa ulkomaisilla työntekijöille pitäisi Suomessa maksaa suomalaisten työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Verot ja sosiaalimaksut on määrä maksaa työntekijän kotimaahan, jos kyseessä on lyhytaikainen oleskelu.
Ihan pienistä työntekijämääristä ei ole kysymys. Rakennusteollisuuden mukaan joka kymmenes alan työntekijä kantaa taskussaan jotakin muuta kuin Suomen passia. Ulkomaisia rakennusmiehiä on ainakin 10 000. Päälle tulevat vielä omakotityömailla ja muissa pienikohteissa työskentelevät. Kokonaisluku saattaa olla 15 000.
Huonoa jälkeä,
työtapaturmia
Aikaisemmin iso osa Suomen rakennuksilla työskennelleistä ulkomaalaisista oli virolaisia. Se suunta alkaa olla kuitenkin loppuun kuljettu, sillä Viron oma rakennusboomi ja palkkaerojen kutistuminen ovat pienentäneen tarjontaa.
Nyt Suomen rakennustyömaille virtaa väkeä muista Baltian maista, Puolasta, Venäjältä ja kauempaakin. Kovan luokan ammattilaisia on enää vaikea saada.
"Virolaiset ovat ammattitaitoisia. Nyt tänne tulee lähes tulkoon alaa tuntemattomiakin, joiden käden jälki on mitä sattuu. Työtapaturmia sattuu", kertoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas.
Työntekijöitä edustavalla Rakennusliitolla on kädet täynnä työtä selvittäessään ulkomaisten reppufirmojen touhuja. Liiton parituhatta luottamusmiestä yrittää valvoa omilla työmaillaan, mitä ulkomaiset aliurakoitsijat maksavat työntekijöilleen. Dokumentteja vaaditaan, viranomaisiin ollaan yhteydessä, Suokas selvittää.
Työ ei silti ole Suokkaan mukaan helppoa, sillä työntekijöitä pelotellaan ja sanoja pannaan suuhun.
Monet alan huijareista tunnetaan
Suomen rakennuksille aliurakoita tekevien ulkomaalaisfirmojen taustojen selvittäminen on väliin aitoa salapoliisityötä. Toisaalta monet alalla toimivista huijareista ovat jo tulleet tutuksi suomalaisillekin ja poliisiin ollaan yhteydessä ennen kuin firma on ehtinyt rantautua maahan.
Teollisessa rakentamisessa tilanne on kohtalaisesti hallinnassa. Ongelmallisimpia ovat asunto-osakeyhtiöt, omakotitalot ja muut pienkohteet, Kyösti Suokas tähdentää.
Suomalaisetkin
osaavat vilppipelin
Työnantajapuolta edustavan Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari ei pidä suurimpana ongelmana Suomeen tulevan ulkomaisen työvoiman ammattitaitoa. Sen sijaan asenteet esimerkiksi työturvallisuutta kohtaan ovat usein leväperäiset.
Tapio Kari ei allekirjoita väitettä, että ulkomaisen työvoiman virta suomalaisille rakennustyömaille olisi romahduttanut rakentamisen laadun. "Työnjohto, suunnittelu ja valvonta ovat yhä suomalaisissa käsissä", hän tähdentää.
Kari myöntää, että huijareita on alalla. Muutamat tuoreet lait ovat kuitenkin hankaloittaneet niiden toimintaa. Tilaajavastuulaki edellyttää, että rekisteröinnit, verot ja eläkeasiat ovat kunnossa.
"Toisaalta pimeät hommat on osattu kotikutoisestikin. Virolaiset ja venäläiset eivät ole niitä keksineet", Tapio Kari muistuttaa.