Arviolta 600–650 lapsen kehitys häiriintyy vuosittain äidin raskaudenajan alkoholinkäytön vuoksi. Tilastoihin päätyy korkeimmillaankin vain muutamia kymmeniä tapauksia vuodessa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilastoi lähinnä syntyneiden lasten epämuodostumia.
Tilastoihin päätyvät siis tapaukset, joissa alkoholi on selvästi aiheuttanut esimerkiksi kasvun hidastumaa, pienipäisyyttä tai poikkeavia kasvonpiirteitä.
– Näitä lievempiä muotoja on paljon enemmän. On hyvin vaikea myöhemmin todentaa, missä määrin esimerkiksi kouluiän oppimisvaikeuksissa tai käyttäytymishäiriöissä äidin raskaudenajan alkoholinkäyttö on tekijänä. Kuitenkin tiedetään, että se altistaa näille ongelmille, Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT Heli Malm sanoo.
Arvioita ja laskentatapoja on monia. Yhteistä niille on, että luvut perustuvat tilastotietoihin äitien päihteidenkäytöstä. Ensi- ja turvakotien liitto arvioi, että jopa 3 600–6 000 sikiöä on vaarassa päihteiden vuoksi vuosittain.
Malm huomauttaa, että vaikka alkoholin haitat sikiölle ovat kiistattomia, myös huumeidenkäytön sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön vaikutukset ovat rajuja. Niistä ei vain tiedetä yhtä paljon kuin alkoholinkäytön vaaroista. Hänen mukaansa tulevien äitien pitäisi esimerkiksi välttää runsasta alkoholinkäyttöä jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
– Alkoholi ei ole koskaan välttämätöntä ja pienetkin määrät voivat olla haitallisia.
Neuvoloissa äidin päihteidenkäytöstä kysytään jokaiselta äidiltä. Terveydenhoitaja Johanna Moilalan mukaan tunnelma yritetään luoda sellaiseksi, että päihteistä on turvallista puhua.
– Yritämme tuoda mahdollisimman hyvin esille halumme tukea sitä, että äidit saisivat myös pitää lapsensa. Raskaus on mahdollisuus ja hyvä motivaation lähde monelle, Oulussa Koskelan neuvolassa työskentelevä Moilala sanoo.