Nivala
Laulajat ja kuoro pääsevät jo harjoittelemaan Pula-oopperaa vaikka heti, mutta orkesteri ei vielä. Säveltäjä Ilkka Kuusisto on luvannut orkesteripartituurin tämän syksyn aikana.
"Vain laulava hevonen puuttuu", sanoo Kuusisto. Vuoden 2004 kesäkuussa ensiesityksensä saavassa Pula-oopperassa keskeisenä aihepiirinä on konikapina.
Sävellys on siinä mielessä valmis, että säveltäjä tietää, mikä instrumentti missäkin kohdassa soittaa, mutta hän ei ole pannut sitä vielä paperille.
Nivalan Pula-oopperan libreton ovat kirjoittaneet kirjailija Varpu Vilkuna-Uusitalo ja valokuvaaja Jaakko Alatalo. Ooppera sijoittuu 1930-luvun pula-aikaan.
Luova työ on kiinnostavinta
Ilkka Kuusisto on ollut innostunut työstään. "Sävellystyö on kivaa, ja sitä on aina hauska tehdä. Musiikin tekeminen on hauskin vaihe. Edes esitys ei ole enää niin kiinnostava kuin luova työ. Libretossa on paljon kivoja ideoita. Henkilöt ovat eläviä, mikä on säveltäjän kannalta tärkeää. Karaktäärejä voi musiikilla korostaa."
Kuusiston mielestä ainekset oopperan teolle ovat olleet hyvät. Pohjimmaltaan juttu on vakava, mutta siihen on saatu mahtumaan sekä tilanne- että henkilökomiikkaa.
"Esimerkiksi joku Olga Rättyä on ihan yhtä hyvä tyyppi kuin Kaisa MadetojanPohjalaisissa. Rättyä on räpättävä akka, mitä hän luultavasti ei niin paljon luonnossa ollut. Oikeudenkäyntitilanteessa hän osaa vastata tarpeeksi nenäkkäästi."
Myös armeijan tulo Nikke Pärmin johdolla miellyttää Kuusistoa tilannekomiikkana.
Murre lisää tavuja ja tavu tarvitsee nuotin
Aluksi oopperan libretossa oli vain joitakin murresanoja, mutta oikolukuvaiheessa niitä lisättiin. Se ei tuottanut säveltäjän mukaan muuta ongelmaa kuin että aika paljon tahteja piti kirjoittaa uusiksi ja se vei aikaa.
"Murre merkitsee sitä, että tulee yksi tavu lisää, ja jokaiselle tavulle pitää olla nuotti."
Kuusiston mielestä oopperan libretossa käytetty murre on hyvä asia, koska se korostaa kotiseutua, johon ooppera on sijoitettu.
Säveltäjä ei ole pyrkinyt tekemään musiikista vaikeaa, ja hän tietää, että orkesteri ja kuorot suoriutuvat tehtävistään.
Kuusisto on kuullut Haapaveden kamariorkesteria, jonka pohjalle oopperan orkesteri rakentuu. Hän on tehnyt orkesterille aiemmin sovituksiakin. Hän on kuullut levyltä myös alueen kuoroja, jotka oopperassa laulavat.
Ooppera esitetään jäähallissa. "Suuressa tilassa ei ole helppo saada menemään vaikeita rytmejä."
Rooleihin henkilöiden aitoja jälkeläisiä
Pula-oopperassa, jonka ensi-illaksi on sovittu 11.6.2004, laulaa useita roolihahmojen aitoja jälkeläisiä. Isoisänsä Sigfrid Ruuttusen rooliin on tulossa oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Hänen lapsensa Mikko, Janne ja Laura esittävät Sigfrid Ruuttusen lapsia.
Oopperalaulaja Antti Suhonen laulaa isoisänsä, poliisitarkastaja Väinö Suhosen roolin. Laulunopettaja Heli Rättyä laulaa isoäitinsä Olgan roolin.
Monet laulajat ovat tuttuja Nivalan laulukursseilta. Petri Pussilaa on suunniteltu Koivulan perheen isän ja Merja Wirkkalaa perheen äidin rooliin. Lauri-pojan rooliin on tulossa Tommi Hakala ja hänen morsiamensa Kristiina Nietula.
Oopperaorkesteria johtaa Haapaveden kamariorkesterin johtaja Timo Hannula. Oopperan ohjaa teatterinojaaja Hannu Tyhtilä.
Oopperahankkeen takana on monitaiteellinen yhdistys Luova Linkki Nivalasta. Ooppera on saanut apurahaa Suomen Kulttuurirahastolta.