Työyhteisöjen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on voimistunut. Yksityisten yritysten osuus liikuntapalvelujen järjestäjänä on kasvanut selvästi. Myös urheiluseurat ovat kehityksessä mukana, Suomen kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola kiteyttää tiistaina julkistetun Kansallisen aikuisten liikuntatutkimuksen 2005-06 tuloksia.
Vain reilu kolmannes (36 prosenttia) aikuisväestöstä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Melkein 1,2 miljoonaa suomalaista voi olla tyytyväisiä liikunnan harrastamiseensa.
Terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi tulkitaan vähintään 30 minuuttia ja vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa tai kuntoilua, että se on luonteeltaan hengästyttävää.
Liikunnan aktivoinnin keskeinen haaste on siinä, että aikuisväestön päivittäinen kokonaisaktiivisuus on laskenut, vaikka kuntoillaan enemmän. Puolet (49 prosenttia) liikkuu kertoja riittävästi, mutta intensiteetin vaatimus täyttyy heistä 77 prosentilla, eli laatua tarvitaan lisää.
"Riittämättömästi liikkuvia on peräti 2,1 miljoonaa. Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka eivät liiku lainkaan, liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä", Savola selvittää.
Naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Iän mukaan erottuvat 19-25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat, joista keskimäärää useampi harrastaa kuntoilua riittävässä määrin.
Kaikkein eniten riittämättömästi liikkuvia on keski-ikäisten 35-49-vuotiaiden parissa (67 prosenttia).
Työkyvyn ylläpito tärkeää
Suomen terveyttä edistävän liikunnan veturiksi on noussut työyhteisöjen henkilöstölleen järjestämä liikunta: investointien (esimerkiksi liikuntasetelit) intressinä on ensisijaisesti työkyvyn ylläpito ja liikuntatarjonnan kohdentaminen erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuviin. Myös tämä ryhmä käyttää työpaikkaliikunnan palveluita, jonka lajikirjo näyttää myös kasvaneen.
Työpaikkojen merkitys liikuntaharrastuksen tukijana ja toteuttajana on yhteiskunnankin kannalta merkittävä, sillä ne käyttävät vuosittain työpaikkaliikuntaan 280 miljoonaa euroa eli lähes kolme kertaa valtion liikuntabudjetin (97 miljoonaa) suuruisen summan.
Tutkimuksen rahoittajan opetusministeriön edustajana liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti korosti, että myös kuntien olisi syytä panostaa jo elinkeinopoliittisista lähtökohdista työpaikkaliikuntaan nykyistä paremmin osana valistuneiden kuntien hyvinvointistrategiaa.