Kaikki muut suomalaiset kultakaivokset paitsi Kittilän Suurikuusikko painuivat viime vuonna tappiolle, kun kullan hinta laski 1 300 dollarin tuntumaan.
Suurikuusikon salaisuus on kaivoksen alhaisissa tuotantokustannuksissa. Kultaunssin eli 31,1 kultagramman kaivaminen maksoi Kittilän kaivoksessa viime vuonna vain noin 600 dollaria, kertovat Agnico Eaglen helmikuussa julkistamat luvut.
Sodankylän Pahtavaarassa, Ilomantsin Pampalossa ja Vammalassa tuotantokustannukset olivat viime vuonna noin 1 200 dollaria unssilta ja Raahen Laivan kaivoksella peräti 1 600 dollaria.
Kullan maailmanmarkkinahinta on noussut jo lähes kolme kuukautta yhtäjaksoisesti, mutta hintataso on vieläkin liian alhainen kaikille muille kultakaivoksille paitsi Kittilän Suurikuusikolle. Kauppaa käytiin maanantaina noin 1 340 dollarin unssihinnalla.
Laivan ja Pahtavaaran kaivosyhtiöt ajautuivat viime vuonna yrityssaneeraukseen ja Pampalon kaivoksen omistava Endomines ilmoitti helmikuussa irtisanovansa ja lomauttavansa väkeään.
Kulta menetti viime vuonna lähes kolmanneksen arvostaan maailmanmarkkinoilla. Takana on toisaalta vuosia jatkunut nousuputki.
Tavex-konsernin kultapuolen johtajan Meelis Atosen mukaan kullan hinnan heilahtelu näkyy myös romukullan markkinoilla.
– Korukullan huippuaika oli pari vuotta sitten. Sen jälkeen kauppa on pudonnut rajusti, ehkä kolmannekseen tai neljännekseen. Uskon, että jos joku on tämä päivänä myymässä kultaansa, hänellä on tarve myydä, eikä hän katso hintaa. Korukultabisnes on jotain ihan muuta kuin sijoitusbisnes, hän sanoo.