Väestön ikääntyminen koettelee Suomea voimakkaammin kuin mitään muuta EU-maata. Sen seurauksena työvoiman määrä kääntyy jo parin vuoden kuluttua laskuun, ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historian aikana. Kehitys heikentää talouden kasvumahdollisuuksia ja maan hyvinvointitason säilymistä.
Valtiovarainministeriö on jokavuotiseen tapaansa esittänyt kesän alussa Suomen lähivuosien kehitysnäkymiä koskevat näkemyksensä ja kirjannut ne nyt "Kestävä talous, hyvinvoinnin perusta" -nimiseen raporttiin. Näin jo nimilehti korostaa sitä, että nykyisellään vain talouden vahva vuotuinen kasvu turvaa totutun hyvinvoinnin tason säilymisen.
Katsaus on sävyltään vielä kohtuullisen positiivinen, mutta siinä muistutetaan myös Suomen talouden kohtaavan haasteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö yllätti monet arvioimalla alkuviikosta, että Suomen talous on taantumassa, vaikka erityisesti yritysjohtajat, mutta myös monet ekonomistit ovat keväästä saakka puhuneet jo orastavasta kasvusta, joka syksyn mittaan edelleen vain vahvistuisi. Ennustelaitosten optimistisimpien arvioiden mukaan talous kiihtyisi tänä vuonna kahden-kolmen prosentin kasvuun, mutta näin hyvää kehitystä eivät reaalitalouden tosiasiat ilmeisestikään tue. Muutamat ennustajat ovatkin viime aikoina tarkistaneet alaspäin arvioitaan tämän vuoden kasvusta.
Aiempia vuosia synkemmässä katsauksessaan valtiovarainmisteriö arvioi kuluvan vuoden talouskasvun kuihtuvan yhteen prosenttiin. Jos kasvu jämähtäisi pitkäksi aikaa näin alhaiselle tasolle, suomalaisen hyvinvointivaltion perusta väistämättä alkaisi rapautua.
Yllättävänkin sitkeästi taantumaan ajautuneen Suomen ongelmiin ei lähivuosina ole helppoja ratkaisuja. Yhtään niitä ei helpota, että työmarkkinoilla on tapahtumassa jo vuonna 2004 pitkään ennakoitu käänne. Silloin työikään tulee ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana vähemmän väkeä kuin työmarkkinoilta poistuu. Ja työvoiman aleneva kehitys vain jatkuu seuraavina vuosina.
Ikääntymisen aiheuttamat seuraukset ovat työmarkkinoilla vastaansanomattomia, ja ainoastaan työllisyysasteen nousu ja työn tuottavuuden parantuminen tehoavat niihin. Tehokkain keino on myöhentää työikäisten eläkkeelle siirtymistä. Muita tepsiviä toimia ovat nuorten ohjaaminen nykyistä aikaisemmin työmarkkinoille ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen. Työn tuottavuuden kohottamisen kenties parhaaksi kannustimeksi myönnetään palkkaverotuksen kevennys. Näin yritysjohtajien veroalevaateet saavat myös valtionvarainministeriössä ymmärtämystä.
Valtiovarainministeriön raportti on vahva lisä siihen keskusteluun, jota on käyty Suomessa ikääntymisen taloudellisista ja yhteiskunnallisista seuraamuksista. Ikärakenteen muutos kasaa paineita julkiselle taloudelle, kun työssäkävijöiden määrä laskee ja kun eläke- ja hoivamenot vain lisääntyvät. Nykyisellä kasvuvauhdilla valtion talous kääntyy alijäämäiseksi jo ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön viestin mukaan Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja talous kasvu-uralla vain, jos aktiiviväen työntekoa onnistutaan lisäämään. Yksilötasolla vaatimus on kova; monissa perheissä kärsitään jo nyt vanhempien liiallisen työnteon aiheuttamista seurauksista. Mutta ilman työn tuottavuuden oleellista lisäystä Suomi muuttuu valitettavasti nykyistäkin työkeskeisemmäksi maaksi - pakon edessä.