Enää vain noin puolet vangeista osallistuu työhön tai kuntoutukseen. Moni vanki ei ongelmiensa takia kykene työhön, mutta henkilökuntapulan takia osastoille jää makaamaan nyt myös työkykyisiä ja -haluisia vankeja.
Vankiloissa on nähty selvästi, miten toimettomuus lisää levottomuuksia ja heikentää laitosturvallisuutta.
Muun muassa valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota tilanteeseen, joka huonontaa vankeinhoidon tavoitteiden saavuttamista. Rahaa lisävirkojen perustamiseen ei ole lukuisista lupauksista huolimatta edelleenkään näkyvissä.
"Meillä on noin sadan viran vaje. Kun vankiluku nousee koko ajan, tilanne vain pahenee. Vankien toimettomuus yhdistettynä ahtauteen lisää kyllä varmasti riskejä vankiloissa", toteaa Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Jari Tuomela.
Pelson vankilan luottamusmies Osmo Mustonen sanoo, että vankilan osastoilla aistii vankien pinnan kiristymisen. Kun edessä on vielä jopa kymmenien sakkovankien saapuminen ennestään ahtaaseen taloon, luottamusmies on hyvin huolestunut.
Surma pienensi ryhmiä
"Viime helmikuussa Pelsolla sattuneen vartijasurman jälkeen työryhmien kokoa on pienennetty. Aikaisemmin yhdellä vartijalla saattoi olla valvottavanaan työkohteessa jopa 30 vankia. Ongelma on kuitenkin siirtynyt osastoille, jossa työhaluiset miehet joutuvat makaamaan päivät. Ahdistukseen ja unettomuuteen pitää sitten saada lääkkeitä, kun tervettä väsymystä ei saa enää työstä", Mustonen toteaa.
Mustosen mukaan Pelsolla on myös pulaa oikeista töistä. Lapio- ja kuokkalinjalta on siirrytty jo aikoja sitten konekantaan, eikä suuri maatila pysty enää työllistämään isoja vankijoukkoja.
"Meillä on myös iso ja hyvin varusteltu puusepänverstas, joka pystyy tekemään vaikkapa monenlaisia alihankintatöitä. Meiltä voi tilata tavaraa kuka vain. Kannattaa kysellä", Mustonen mainostaa.
Luottamusmies on huolissaan myös siitä, että kohta työntekijöitä on vaikea saada alalle, vaikka uusia virkoja joskus avautuisikin. Vankeinhoidon tavoitteita ei voida saavuttaa ilman motivoituneita työntekijöitä, eikä motivaatiota luoda huonoilla työoloilla.
Virkapula jatkuu
Pelson vankilan johtaja Jorma Leppäharju muistuttaa, että Suomen vankiloissa on vähän virkoja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vankeja Pelson 189-paikkaisessa vankilassa on nyt 220, mutta keväällä heitä voi olla jopa 270. Koko maan keskivankimäärä oli vuoden alussa lähes 3 600. Määrä on noussut viidessä vuodessa noin tuhannella.
"Vankiloissa ollaan ajauduttu vaikeaan tilanteeseen. Vankien määrä kasvaa ja heillä on yhä enemmän sairauksia ja päihdeongelmia. Meillä on suuri vastuu, mutta kipeästi tarvittavia uusia virkoja ei vain kuulu. Päättäjien olisi lopultakin aika siirtyä sanoista tekoihin", Leppäharju vaatii.
Ylitarkastaja Eila Lempiäinen vankeinhoitolaitoksesta kertoo, että vankimäärän kasvun ja uuden vankeuslain myötä uusia virkoja on esitetty, mutta lisää määrärahaa ei ole näkyvissä.
"Meiltä ei ole lähtenyt vankiloihin uusia yleisiä ohjeita esimerkiksi vankityöryhmien koosta ja valvonnasta. Ajattelemme niin, että vankiloissa on paras tuntemus siitä, kenet voidaan mihinkin sijoittaa. Yliasutuksen, toimettomuuden ja virkavajeen ongelmat ovat kyllä meilläkin hyvin tiedossa, mutta ainakaan nopeaa korjausta tilanteeseen ei ole luvassa", Lempiäinen sanoo.