Vain joka kolmas suomalainen uskoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuore Kansalaisbarometri kertoo, että yli kolmasosa suomalaisista epäilee kunnallispolitiikan luotettavuutta. Vielä useampi ei luota valtakunnalliseen politiikkaan.
Kansalaismielipide toi päättäjille kolme vahvaa viestiä. Suomalaiset toivovat parempia sosiaali- ja terveyspalveluja, tuloerojen kaventamista sekä pienituloisten aseman kohentamista, sanoo liiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.
Hän näkee ihmisten toiveiden ja reaalipolitiikan välillä kuitenkin selvän kuilun, jota ei kavenneta ainakaan tuloeroja kasvattamalla tai palveluja ja sosiaalietuuksia heikentämällä.
Suomalaisilla olisi intoa osallistua päätöksentekoon, mutta yli puolet heistä kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Jos vielä tulee viestiä, että keskeneräisistä asioista ei kerrota, luottamus päättäjiin karisee entisestään, uskoo Särkelä.
Ensimmäinen valtakunnallinen Kansalaisbarometri kuvaa tutkimuspäällikkö Aki Siltaniemen mukaan kattavasti täysi-ikäisten suomalaisten kansalaismielipidettä. Kyselyyn vastasi lähes 2 900 kotitaloutta.
Kynnys avun hakemiseen korkea
Kansalaisbarometri kertoo myös, että lähes puoli miljoonaa suomalaista koki hyvinvointinsa huonoksi. Vaikka kysely tehtiin jo viime keväänä eli ennen lamaa, viidesosa suomalaisista oli huolissaan tulojensa riittävyydestä ja yhdeksän prosenttia piti ongelmiaan vakavina.
Kun ongelmia on, apua ei aina osata hakea tai sitä ei saa. Lähes 60 prosentilla avun tarpeessa olleista oli vaikeuksia saada apua. Vaikeinta oli saada tukea työllistymiseen, talousongelmiin sekä lasten käytös- ja ahdistuneisuusongelmiin. Varsinkaan kasautuviin ongelmiin ei yhteiskunnassa osata vastata. Myös kynnys avun hakemiseen on korkea. Kerran tyrmätty avunhakija ei helposti rohkene sitä uudelleen hakea.
Kuitenkin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluja vähintään melko hyvinä. Tyytyväisimpiä ollaan lasten päivähoitoon, heikoiten tarpeita vastaavat lapsiperheiden kotipalvelut.
Kuntauudistus jäänyt hämäräksi
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kuntalaiset piti ottaa keskeisesti mukaan päätöksentekoon. Todellisuudessa suurella osalla kuntalaisista ei ole hajuakaan koko hankkeesta, vaikka se vaikuttaa huomattavasti suomalaisten arkeen.
Kunnat ovat Särkelän mukaan jättäneet tiedottamisen aika vähälle, sillä puolet kuntalaisista ei ollut saanut siitä tietoa mistään. Joka neljännelle suomalaiselle koko uudistus on täysin tuntematon hanke ja puolet tuntee sitä hyvin heikosti.
Kansalaisbarometrin mukaan kriittisimmin uudistukseen suhtautuvat kuitenkin ne, jotka tietävät siitä eniten. Yli 40 prosenttia suomalaisista pelkää uudistuksen heikentävän palveluja. Pelätään, että palvelut siirtyvät kauemmaksi, niitä lopetetaan ja niiden saanti vaikeutuu.
Särkelän mukaan kansalaisten odotukset ovat ristiriidassa jo tehtyjen ratkaisujen kanssa. Palvelut halutaan säilyttää hyvätasoisina lähipalveluina.