Oulu Valtaosa Suomen työyhteisöistä järjestää henkilöstölleen liikuntamahdollisuuksia. Tilaisuuteen tarttuu kuitenkin vain kolmannes väestä. Tiedot ilmenevät Suomen Kuntourheiluliiton tekemästä Työpaikkaliikuntabarometri 2002:sta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työpaikoilla tuetaan ja hyödynnetään liikuntaa henkilöstöpolitiikassa.
Tulokset antavat liiton mielestä aiheen kysymykseen, onko tarjolla oleva liikunta oikeanlaista ja meneekö se oikeaan osoitteeseen. Yritysjohdon rooli liikunnan järjestämisessä on keskeinen. Jos johto ei itse ole motivoitunut, ei myöskään työpaikkaliikuntaa nähdä tärkeänä. Yrityksissä kuitenkin tiedostetaan liikunnan tärkeys työkyvyn ylläpitämisessä.
Kuntourheiluliitto arvelee, että liikunnan merkitys osana tyky-toimintaa tulee uuteen tarkasteluun. Liitto ehdottaakin, että liikunta otettaisiin osaksi työterveyshuoltoa.
"Näyttää siltä, että työterveyshuolto on pelkästään sairauksien hoitoa, sillä vain 17 prosenttia henkilöstön liikuntaa tukevista työpaikoista on sellaisia, joissa työterveyshuolto osallistuu liikuntapalvelujen organisointiin", toimitusjohtaja Jorma Savola Kuntourheiluliitosta huomauttaa.
Naiset liikkuvat miehiä enemmän. Sukupuolierot näkyvät myös liikuntamuodoissa. Siinä missä naiset harrastavat aerobicia, vesijumppaa ja käyttävät kuntosalipalveluja, miehet pelaavat joukkuepelejä, usein puulaakisarjoihin osallistuen.
Naiset maksavat keskimäärin isompaa omavastuuta liikunnasta. Silti työpaikkojen liikuntainvestoinnit työntekijää kohden ovat miesvaltaisilla aloilla työntekijää kohden jopa 30 euroa korkeammat kuin naisvaltaisilla aloilla.
Keskimäärin liikuntaan investoidaan työntekijää kohden 80 euroa vuodessa. Summa on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 eurolla. Työyhteisöliikunnan kokonaispotti on 140 miljoonaa euroa.
Kuntourheiluliiton laskelmien mukaan summan tulisi olla kolminkertainen, jotta siitä saataisiin selvää hyötyä työyhteisön kehittämiseen.
Kelassa työpaikkaliikunnan tärkeys on tiedostettu jo 1970-luvulla, jolloin laitos perusti Kelan liikuntaseuran. Sen jälkeen liikuntatoiminta on jatkuvasti mennyt eteenpäin.
"Työnantaja on ollut edistyksellinen. Esimerkiksi Kelan Oulun toimistoon sai oman kuntosalin 1990-luvun alussa", Pohjois-Suomen Kelan liikuntaseuran puheenjohtaja Helvi Aro kertoo. Salin käyttö on aktiivista. Oulun konttorin 150 työntekijästä salilla kävi viime vuonna lähes 100.
Tukea kelalaiset saavat melkein lajin kuin lajin harrastamiseen, tanssista jumppaan. Toimistot järjestävät myös omaehtoista liikuntaa, ulkoiluretkistä perheliikuntapäiviin.
Kelan koko maan väestä työpaikkaliikuntaan osallistui viime vuonna 41 prosenttia. Pohjois-Suomen vakuutuspiirissä luku on 53 prosenttia. Aktiivisuuden Aro arvelee johtuvan hyvästä hengestä. Tärkeää on myös se, että talon johto on liikuntamyönteinen, Aro sanoo.