Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Vain ja­lo­puut kel­paa­vat Oulun ko­ris­teik­si

Oulun katujen varsilla ei kotoisia suomalaisia puita juuri näy. Lyötynpuistosta kaadettujen poppeleiden tilalle eivät kotoiset puulajit kelvanneet. Miksi?

Jalopuiden rungot ja muodokkaat oksistot koristavat kaupunkikuvaa lehdettömään aikaan. Kuvan tammi muutti kaadetun poppelin paikalle kaupungintalon eteen Lyötynpuistosta.
Jalopuiden rungot ja muodokkaat oksistot koristavat kaupunkikuvaa lehdettömään aikaan. Kuvan tammi muutti kaadetun poppelin paikalle kaupungintalon eteen Lyötynpuistosta.

Oulun katujen varsilla ei kotoisia suomalaisia puita juuri näy. Lyötynpuistosta kaadettujen poppeleiden tilalle eivät kotoiset puulajit kelvanneet. Miksi?


Jalopuita ei istuteta puistoihin ja kadunvarsille siksi, että koivut ja kuuset eivät olisi riittävän hienoja. "Kaupungissa kaikki puut eivät menesty. Kaupunkiin hankitaan puita, jotka ovat vuosikymmenien ja -satojen kuluessa osoittautuneet kaupunkipuiksi", sanoo Oulun kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli.

"Jalopuilla saadaan monimuotoisuutta, rehevyyttä ja tietynlaista eksotiikkaa, kun puistoissa ei ole samoja lajeja kuin ympärillä luonnossa. Ne tuovat erilaisia värejä syksyn ruskaan", kertoo Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Mirja Siuruainen. Vierailla kasveilla saadaan hänen mielestään myös "ulkomaan tuntua" aikaan.

Eri lajeja suositaan myös tuholaisten takia. "Mitä erilaisempia kasveja, sitä suurempi todennäköisyys, että kaikki eivät tuhoudu kerralla", Siuruainen kertoo. Lajivalikoimaa voisi Siuruaisen mielestä monipuolistaa entisestään, mutta hän ymmärtää hyvin kotimaisia kasveja suosivan kannan.

"Tuskin missään kaikki kasvit ovat vieraita", hän sanoo. Esimerkiksi pihlajaa voisi hänen mielestään käyttää enemmänkin.

Viranhaltijat hyväksyvät uusien puistojen puistosuunnitelmat, jos niistä ei tule kaupunkilaisilta huomautuksia. "Jos yksikin mielipide tulee, tekninen lautakunta ottaa asiaan kantaa", kertoo Pitkänen-Koli. Toiveita puista eivät kaupunkilaiset lautakunnalle ole Pitkänen-Kolin mukaan esittäneet, vaan puistosuunnitelmissa huomio kiinnittyy ennemminkin koirapuistoihin ja penkkeihin.

Vanhojen puiden poistaminen puistoista käsitellään lautakunnassa. Kollaanpuiston poppeleiden kaatamisesta pahastuneita yhteydenottoja hänen korviinsa ei ole kantautunut. Sen sijaan puiden kukkiessa tuli useita puheluita, joissa vaadittiin puista eroon pääsemistä.

Kasvit valitaan sieltä, missä on samanlaiset ilmasto-olosuhteet kuin Suomessa, esimerkiksi Venäjältä ja Kanadasta. Etelämpänä sopivia lajeja on vuoristoseuduilla, joiden lämpötila ja kasvukausi ovat samanlaisia kuin täällä. Jaloista lehtipuista Oulussa kasvavat Siuruaisen mukaan ainakin vaahtera, jalava, lehmus, tammi ja saarni. Oulussa käyttökelvoton jalopuulaji on hevoskastanja.

"Hevoskastanjaa on Helsingissä, mutta se ei menesty täällä. Helsingin ja Oulun välillä on yllättävän suuri raja", hän kertoo. Näillä korkeuksilla kesä ei ole riittävän pitkä ja lämmin.

Etelään voitaisiin Siuruaisen mukaan siirtää meiltä puita, mutta esimerkiksi mänty ei sopeudu lämpimämpään ilmastoon. Puusta ei tule myöskään "oikean" näköinen. "Tuhansia kilometrejä puita ei kannata viedä. Itämeren eteläpuolella ilmasto-olosuhteet ovat erilaiset", Siuruainen sanoo.