Oulu Ampumahiihtoliitto joutui alistumaan realiteettien edessä: rahat eivät riitä mahdollisten lupauksien kuljettamiseen A-maajoukkueen mukana - vain tämän hetken parhaisiin satsataan. Siksi A-maajoukkueessa on viisi ja B-maajoukkueessa vain kolme urheilijaa.
"Jos ei ole näyttöjä, ei ole myöskään ryhmäpaikkaa. Valmennusryhmiä on raakasti karsittu. Olympiavuonna keskitymme vain tämän hetken parhaimmistoon", päävalmentaja Jonne Kähkönen sanoo.
Kärkiryhmän alapuolella naisten ampumahiihto potee selkeää verenvähyyttä. Nuorempia tyttöjä kyllä on tulossa. Miesten puolella hyvä ikäluokka on tulossa 1990-91 syntyneissä.
"Tämä on tilanne. Voisi sanoa, että nyt maksamme hintaa siitä, että viisi-kymmenen vuotta sitten organisaatio ei ollut kunnossa. Nyt meillä on selkeä ja tehokas aluevalmennusjärjestelmä, jonka tuotoksista laji saa kenties nauttia vuosien päästä."
Vastuu on seuroilla, joissa nuorten ohjaaminen kaatuu samojen ihmisten harteille.
"Nöyränä täytyy katsella seuroihin päin ja yrittää tukea niitä niin hyvin kuin mahdollista. Kokonaisuutena tekeminen on paljon laadukkaampaa kuin 2000-luvun alussa."
Ampumahiihto kärsii samoista ongelmista kuin hiihto - ja muutkin yksilölajit. Juniorimassoja ei tungeksi harjoituksiin.
"Ampumahiihto on junioritasolla koko perheen laji. Jos ei ole mahdollisuuksia kuskata nuorta, harrastus jää usein siihen. Eikä hyviä suorituspaikkoja löydy kuin Vuokatista, Kontiolahdelta ja Lahdesta, jotka ovat monelle liian kaukana. Näin lupaava nuori hakeutuu helposti paremmin saavutettaviin lajeihin", päävalmentaja arvelee.
Paavo Puurusen tilanteen päävalmentaja näkee hyvänä.
"Sanoisin, että Paavo on nyt paremmassa kunnossa kuin parhaimmillaan 2000-luvun alussa. Vaikka ammunta on aina ollut hänelle helppoa, hän on tällä kaudella paneutunut ammunnan harjoitteluun erittäin huolellisesti. Jos kaikki osatekijät napsahtavat kohdalleen, Paavolla on mahdollisuudet paikka mihin", Jonne Kähkönen uskoo.
Päävalmentaja ei kuitenkaan lupaa suuria Vancouverista.
"Teemme kaikkemme. Mitali olisi hieno juttu."