Kunnista vasta murto-osa tarjoaa nuorille asukkailleen mahdollisuuden maksuttomaan raskaudenehkäisyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on suositellut maksutonta ehkäisyä nuorille jo kymmenisen vuotta, mutta se on toteutettu vasta 10-20 kunnassa, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino.
- Asiaa ei tilastoida. Arvio perustuu siihen, miten meiltä aiheesta kysellään ja mitä kuulemme toteutuneista päätöksistä, Heino sanoo.
Yliopistokaupungeista maksutonta ehkäisyä tarjoavat esimerkiksi Helsinki ja Jyväskylä, jossa alle 20-vuotiaiden kunnassa kirjoilla olevien nuorten ehkäisyvalmisteista tuli maaliskuussa kokonaan maksuttomia.
Päätöksentekoa vauhdittivat valtuustoaloitteet, kertoo neuvola-, koulu- ja opiskeluterveyspalvelujen palvelupäällikkö Paula Käyhkö Jyväskylästä.
Hänen mukaansa esillä oli myös ehkäisyn tarjoaminen 20-25-vuotiaille. Siihen päättäjät eivät kuitenkaan taipuneet.
- Siinä ikäryhmässä ehkäisyn tarpeen ja käytön tiedetään kasvavan merkittävästi, joten myös kustannus olisi kunnalle suurempi, Käyhkö kertoo.
Helsinki puolestaan päätti tammikuussa, että kaikki alle 25-vuotiaat saavat maksuttoman ehkäisyn vuodeksi.
Kunnissa kiinnostaa etenkin hinta
Oulussa, Turussa ja Tampereella maksutonta ehkäisyä on viime vuosina käsitelty valtuustoissa, mutta sitä ei ole toteutettu. Turussa ja Oulussa tarjolla on ensimmäisen kolmen kuukauden e-pillerit ja ensimmäinen kierukka, mikä on Suomessa yleinen käytäntö. Tampere tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta asukkailleen iästä riippumatta.
Oulussa valtuuston enemmistö ei pitänyt ehkäisyn tarjoamista kustannustehokkaana, kertoo vs. terveysjohtaja Liisa Kylmänen. Turussa puolestaan selvitetään asiaa uudestaan tänä vuonna.
- Tuntumani on, että esillä ovat pelkkien eurojen sijaan myös elämänlaatuun liittyvät näkökulmat. Jokainen abortti on turha, sanoo Turun terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas.
Kuntien päätöksenteossa vertailukohtaa ehkäisyn hinnalle haetaan usein aborttien määristä ja niiden kustannuksista. Maksuttoman ehkäisyn vaikutuksista Vantaalla väitöskirjaa tekevä lääkäri Frida Gyllenberg käyttää itsekin aineistona aborttien määriä, koska niistä on saatavilla tilastoitua tietoa.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että pelkkä aborttien hintojen ja ehkäisyvälineisiin kuluvan rahan vertailu ei kerro kunnille koko totuutta maksuttoman ehkäisyn hyödyistä.
- Itsekin vertaan suoria kustannuksia. Ei-suunnitellulla raskaudella ja abortilla on kuitenkin muitakin seurauksia. Voidaanko esimerkiksi psyykkistä hyvinvointia mitata rahassa? Gyllenberg kysyy.
Vantaa laajensi maksuttoman ehkäisyn saatavuuden kaikkiin alle 20-vuotiaisiin tämän vuoden maaliskuussa.
Kustannukset kasaantuvat naisille
Maksuttomassa ehkäisyssä on kyse paitsi terveydenhoidosta myös tasa-arvosta, sanoo THL:n Anna Heino. Ehkäisytuotteiden kustannukset maksavat yleensä tytöt ja naiset.
- Kuitenkaan tämä ei ole vain tyttöjen ja naisten asia, vaan kaikkien asia.
Yksittäisten ehkäisyvälineiden hinnat saattavat näyttää aikuisten silmin suhteellisen edullisilta. Siksi ymmärrystä maksuttomuuden tarpeelle ei aina ole.
- Kuukauden e-pillereiden 15 euron hinta voi kuitenkin olla teinille suuri, Heino sanoo.
Ehkäisy on usein ensimmäisiä asioita, joita nuori hoitaa itsenäisesti. Hyvät ja joustavat ehkäisyneuvolan palvelut antavat rohkaisevan kokemuksen palveluista yleisesti, muistuttaa apulaisosastonhoitaja Eija Väänänen Vantaalta.