Vain harvat käyttävät yksityisen terveydenhuollon etävastaanottoja, käy ilmi Kelan tilastosta. Tänä vuonna vain 180 ihmistä on saanut kesäkuuhun mennessä Kela-korvauksia korkeintaan puoli tuntia kestäneistä etälääkärivastaanottokäynneistä. Kela on korvannut etälääkärin vastanottomaksuja maaliskuun alusta lähtien.
Toisaalta yksityinen puoli on vasta osin kehittämässä etälääkärivastaanottoja. Esimerkiksi Suomen suurin yksityinen terveysalan yritys Terveystalo on kokeillut etälääkärivastaanottoja työterveyshuollossa ja aikoo laajentaa toimintaa syksyn aikana muihinkin asiakkaisiin. Terveystalo ottaa käyttöön järjestelmän, jossa asiakkaat pääsevät omalla päätelaitteellaan lääkärin vastaanotolle.
Johtava ylilääkäri Juha Tuominen arvioi, että tulevaisuudessa noin viisi prosenttia lääkärikäynneistä tapahtuisi etävastaanoton kautta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa katsotaan, että etälääkärivastaanoton tarkoitus on madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä, ei korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä.
Etäisyys ei aina ratkaise
STM:n erityisasiantuntija Anne Arvonen sanoo, että etälääkäripalvelujen tarkoitus on lisätä palvelujen saavutettavuutta etenkin syrjäseuduilla.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila tosin sanoo, että pitkien etäisyyksien kanssa elävät ihmiset ovat tottuneet välimatkoihin.
- Pitkät etäisyydet eivät nähdäkseni nosta asian ratkomisen kynnystä, vaan pikemminkin sitä, milloin hakeudutaan hoitoon. Jos vastaanotto on sadan kilometrin päässä, asia hoidetaan todennäköisesti vasta aamulla, Mattila sanoo.
Terveystalon Juha Tuomisenkaan mukaan ei vaikuta siltä, että etälääkäripalvelujen kysyntä riippuisi asiakkaan asuinpaikasta vaan pikemminkin selvitettävistä vaivoista. Asiakkaat valitsevat etälääkärivastaanoton yleensä silloin, kun tunnistavat itsekin, että vaiva ei välttämättä vaadi lääkärin fyysistä läsnäoloa.
