Kemi Perämeren pohjukan asukkaat potevat jatkuvaa vaikuttamisvajetta kotikuntiensa asioihin. Kemi-Tornion seutukunnan toinen hyvinvointibarometri kertoo, että asukkaat ovat yhtä vieraantuneita kotikuntansa päätöksenteosta kuin edellisen barometrin aikaan kaksi vuotta sitten. 78,5 prosenttia haastatelluista tuntee huonoksi tai melko huonoksi mahdollisuutensa vaikuttaa kotikuntansa kehittämiseen. Keminmaalaiset pitivät mahdollisuuksiaan parhaimpana, simolaiset huonoimpana.
Muut kunnat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tekemässä barometrissä ovat Kemi, Tervola ja Tornio.
Seutukunnassa asuvien elämän olosuhteita kartoittavasta kyselystä toivotaan määräajoin toistuvaa, jolloin sen laatimisesta tulisi luonteva osa seutukunnan hyvinvointistrategian suunnittelua. Projektitutkija Erkki Saaren ja yliopettaja Leena Viinamäen mielestä seutukunta näyttää "varsin omalaatuiselta alueelta", kun sitä verrataan muun Lapin tai koko maan tilastotietoihin. Kemi-Tornion seutukunnan väki on vähentynyt, keski-ikä noussut ja sairastavuus lisääntynyt. Väestön koulutustason on pysynyt heikompana kuin läänin muissa osissa ja koko maassa.
Selvityksen tekijät pitävät varsin selvänä alhaisen koulutustason ja sairastavuuden yhteyttä. "Mitä vähemmän koulutusta, sitä raskaammat työt ja sitä enemmän sairastavuutta." Seutukunnan suuret teolliset työantajat ovat puunjalostus- ja terästeollisuus, joissa työt ovat paljolti lattiatasossa eivätkä kaikkein keveimmästä päästä.