Jos nykyajan nuoriso on äänekästä, ovat sitä myös tämän päivän eläkeläiset. Ikäihmiset aktivoituvat entistä vilkkaammin ja saavat siten äänensä paremmin kuuluviin heitä koskevissa asioissa.
Eläkeliiton ja eläkeläisliittojen etujärjestön Eetun puheenjohtaja Hannu Tenhiälä kertoo, että ikäihmisten asioihin suhtaudutaan nykyään vakavammin.
"Asioita on tänä päivänä helpompi viedä päättäjien silmien eteen. Eri asia on tietenkin toteutuvatko ne", hän sanoo.
Tenhiälän mukaan eläkeläiset ovat muuttuneet aktiivisemmiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
"Aikaisemmin ajateltiin, että asioiden hoitaminen kuuluu pelkästään niille, jotka on valittu luottamustehtäviin. Nyt omia etuja valvotaan itse", hän kertoo.
Tenhiälä arvelee, että yksi syy aktivoitumiseen on se, että viime vuosina eri alojen tiedot ja taidot ovat kohdannut paremmin.
"Mukaan on tullut enemmän koulutettuja henkilöitä ja sen myötä on saatu lisää tietoutta ja voitu vaikuttaa paremmin."
Toiminta kiinnostaa eläkeläisiä
Eläkeläisten riveissä piilee suuri voima, josta kohta kolme vuotta toiminut eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu on hyvä osoitus. Eetu on kuuden eläkeläisjärjestön perustama yhdistys, joka ajaa ikäihmisten asioita.
"Se toimii yhdistysperiaatteella. Viemme eteenpäin niitä asioita, joissa olemme yksimielisiä", Tenhiälä sanoo.
2000-luvun aikana eläkeläiset ovat vaikuttaneet muun muassa kansaneläkkeiden tasokorotuksiin. Keskustelun alla ovat myös ikäihmisten palveluita koskevat laatusuositukset.
"Toivomme, että laatusuosituksista tulisi lakisääteisiä, jolloin niitä olisi noudatettava lain pohjalta ja ne olisivat samat koko maassa" Tenhiälä kertoo.
Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy jo eläkeläisjärjestöjen kasvavissa jäsenmäärissä. Eläkeliiton Ylivieskan yhdistys palkittiin vuonna 2007 Oulun piirin suurimmasta jäsenkehityksestä. Yhdistyksen riveihin liittyi viime vuonna 54 uutta jäsentä ja kehitys jatkuu edelleen.
"Tämä osoittaa, että ihmiset haluavat olla enemmän toistensa kanssa tekemisissä. Meillä on Ylivieskassa noin 450 jäsentä ja ensi vuoden aikana pyritään nostamaan jäsenmäärä 500:een", kertoo Eläkeliiton Ylivieskan yhdistyksen puheenjohtaja Urho Pajukoski.
Eläkeläisten määrän lisääntyminen selittää osaltaan järjestöjen jäsenmäärien kasvua, mutta toiminnalla on myös suuri merkitys. "Uusien jäsenten kiinnostus perustuu aktiivisuuteen ja toimeliaisuuteen. Me järjestämme sellaista toimintaa, joka kiinnostaa ikäihmisiä. Lehti-ilmoituksen perusteella ei saada uusia jäseniä", Pajukoski toteaa.
Ylivieskan yhdistys on järjestänyt muun muassa muistia, näköä ja kuuloa koskevia luentoja. Kesäisin yhdistyksen jäsenet hoitavat Ylivieskan tiekirkkoa ja vastineeksi yhdistys saa käyttää seurakunnan tiloja toimintaansa.
Pajukosken mukaan yhteinen toiminta samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa on tärkeää.
"Olemalla mukana yhteisessä toiminnassa saadaan innostusta ja kiinnostusta elämään. Jos ihminen jää nurkkaan, siellä saa olla. Kukaan ei tule hakemaan sieltä."