Vanhuksien kansoittamasta tulevaisuudesta maalaillaan usein synkkää kuvaa. Kauhuskenaarioissa huoltosuhde muuttuu sietämättömäksi, kun suuret ikäluokat jäävät työssäkäyvien eläteiksi.
Ikäihmisten tulevaisuutta pohtinut vaikuttajaryhmä kyseenalaistaa synkät visiot. Kolumnisti, asiantuntija Jukka Relander katsoo, ettei laskelmissa ole huomioitu iäkkäiden positiivisia vaikutuksia kansantaloudelle.
– Eläkkeet palaavat tehokkaasti kiertoon, koska uusi eläkeläissukupolvi kuluttaa ja käyttää palveluita aiempia enemmän. Syntyy aivan uudenlaisia palveluyrityksiä, uskoo Relander.
Hän muistuttaa, että sotien jälkeen syntynyt suuri ikäluokka on tottunut tekemään hyvin erilaisia ratkaisuja kuin vanhempansa. On odotettavissa, että heistä kasvaa myös nykyistä vaativampia ja aktiivisempia vanhuksia.
Vanhusten asemaa pohtineeseen ryhmään kuuluivat Relanderin ohella varatuomari Eira Palin, Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton puheenjohtaja Vappu Taipale ja akatemiatutkija Mika Pantzar. He kertoivat teesinsä lääkeyhtiö Leiraksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Työuran loppu joustavaksi
Ryhmässä pidettiin tärkeänä, että iäkkäät voivat halutessaan pysyä mukana työelämässä tai tehdä esimerkiksi vapaaehtoistöitä.
– Mekaaninen työurien pidentäminen ei ole mielekästä. Täytyy olla muita ratkaisuja, kuin on-off–siirtymät töistä eläkkeelle, sanoo Relander.
Ryhmä esittää lainsäätäjille, että kaikilla pitäisi olla työuran lopussa mahdollisuus tehdä kevyempää työtä pienemmällä palkalla eläkeputken sijaan. Loppuajan pienemmät tulot eivät saisi pienentää tulevaa eläkettä.
Lapset ja vanhukset yhteen
Professori Sirkka-Liisa Kivelä muistutti, että aktiivisten ”nuorten vanhusten” ohella on muistettava yhdeksänkymppiset, jotka tarvitsevat erityisesti tilaisuuksia muiden ihmisten tapaamiseen. Varsinkin lapset ja vanhukset nauttivat usein paljon toistensa seurasta.
– Tarvitaan uudenlaisia toreja yhdessäoloon. Pitäisi olla esimerkiksi lasten ja vanhusten yhteistä kulttuuria, teatteria, taidepajoja, pohtii Kivelä.
Tilaisuudessa todettiin, että vanhukset tarvitsevat myös virtuaalisia tapaamispaikkoja. Yksinäisyyden torjunnassa auttaa teknologia, jonka avulla on helppoa pitää yhteyttä esimerkiksi kaukana asuviin sukulaisiin.