Huolella valmisteltu ryhmäkannelaki voisi vahvistaa tavallisten ihmisten oikeusturvaa ja kuluttajansuojaa. Siihen liittyy kuitenkin riskejä, jotka pitäisi voida torjua ennen kuin se otetaan käyttöön.
Euroopassa ryhmäkanne on kirjattu lakiin Britanniassa ja Ruotsissa. Norjassa valmistui vastikään asiaa koskeva lakiesitys. Yhdysvalloissa ryhmäkanne on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Siellä on myös nähty siihen liittyvät räikeimmät ongelmat.
Ryhmäkanteessa jutun vireille panija käy oikeutta ryhmän eduksi. Ryhmäkannetta perustellaan muun muassa sillä, että se lisäisi kuluttajan oikeussuojaa. Näin olisi nimenomaan sellaisessa tapauksessa, jossa yksittäisen kuluttajan kärsimä vahinko on niin pieni, ettei oikeuteen kannata yksin lähteä, mutta samasta asiasta kärsineiden määrä ja vahinkojen yhteenlaskettu summa ovat suuria. Ryhmäkanne voisi soveltua esimerkiksi tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittajan väitetään perineen suurelta kuluttajien joukolta lain tai sopimuksen vastaista maksua tai palkkiota.
Asia on hyvin herkkä. Niinpä viime viikolla työnsä päättänyt oikeusministerin työryhmä ei kyennyt ottamaan lainkaan kantaa siihen, pitäisikö ryhmäkanne todella ottaa Suomessa käyttöön vai ei. Riitainen ryhmä päätyi vain esittelemään vaihtoehtoja, joiden pohjalta lainsäädäntöä olisi mahdollista kehittää - jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Ryhmäkannetta ajavat etenkin kuluttaja-, ympäristö- ja palkansaajajärjestöt. Sitä vastustavat elinkeinoelämän järjestöt. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan ryhmäkanteeseen perustuvien juttujen nostamista ohjaisivat pääasiassa lakimiesten tarpeet. Jo nyt muutama suomalainen asianajotoimisto näyttääkin ehkä haistaneen tulossa olevan mahdollisuuden. Ne ovat nimittäin avanneet internetiin ryhmäkanteesta kertovat tietosivut - tuskin vain kansanvalistuksen takia.
Elinkeinoelämä epäilee myös, että investoijat karttavat valtiota, jossa ryhmäkanne on mahdollinen. Vastaväitteenä voi kysyä, millaisin periaattein on ylipäätään liikkeellä yritys, joka sijoittumistaan miettiessään on ensimmäisenä huolestunut ryhmäkanteen mahdollisuudesta.
Keskuskauppakamarin mukaan ryhmäkanteella ei aina pyritä hakemaan oikeussuojaa vaan myös vahingoittamaan yritysten mainetta ja rahastamaan niitä. Sen mukaan tästä on kokemuksia Ruotsista. Ainakaan oikeuteen asti menneitä tapauksia ei Ruotsissa ole parissa vuodessa noussut kuin puolenkymmentä. Lain ryöstöviljelystä tuskin voi puhua.
Ongelmaton ei ryhmäkanne silti ole. Jos laki valmistellaan huonosti, se avaa mahdollisuuden rahastusyrityksiin. Suhteettomia jättikorvauksia on pantu maksuun nimenomaan Yhdysvalloissa, ei tosin kovin useasti. Siellä ryhmäkannelakia on vastikään kohtuullistettu.
Tarpeen on myös miettiä, onko suomalainen kuluttajansuoja jo niin hyvä, että ryhmäkanteelle ei jää tarvetta. Elinkeinoelämä olisi valmis hiomaan kuluttajansuojaa niin, että ryhmäkanne käy tarpeettomaksi. Kuluttaja- sekä ympäristöjärjestöjen mielestä laki pitää saada.
Ryhmäkanteen tulo lähivuosina Suomen lainsäädäntöön näyttää juuri nyt epävarmalta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan päähallituspuolue keskusta ei pidä lakia tarpeellisena. Jos asia siirtyy, hyvä puoli on ainakin se, että Ruotsista ja ehkä Norjastakin saadaan enemmän kokemustietoa lain toimivuudesta.
Kokonaan periksi ei pitäisi kuitenkaan antaa. Valmistelua on syytä jatkaa, kunhan aikaa on kulunut ja tunteet ovat viilentyneet.