Vaikea psoriaasi saattoi ennen viedä terveyden ja työkyvyn, mutta tilanne on nykyisin toinen tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Niistä on saanut apua myös Kristiina Rautio, joka työskentelee Psoriasisliitossa sairaanhoitajana ja kuntoutussuunnittelijana.
Hankalan psoriaasin hoitoa ovat mullistaneet erityisesti biologiset lääkkeet. Elävistä soluista saatavat lääkkeet ovat valkuaisaineita, joita tuotetaan isäntäsoluissa. Potilaat voivat pistää itseensä lääkettä kotona.
– Tehokkaan hoidon ansiosta voi päästä terveiden kirjoihin. Työkyky säilyy, iho- ja niveloireet paranevat ja ihminen pääsee irti väsymyksestä sekä sosiaalisista haitoista, Rautio listaa.
Hän sairastui itse jo lapsena. Biologisen lääkkeen ansiosta iho on kunnossa ja nivelet toimintakykyisiä.
– Tulehdus ehti popsia alaselästä yhden nikaman. Mutta varmaan ilman lääkettä olisin olluttyökyvytön jo 35-vuotiaasta lähtien.
Rautio on vuosittain tekemisissä satojen sairastuneiden kanssa työssään Psorilinja-puhelinpalvelussa ja valmennuskursseilla. Sairastuneilla on tiedonpuutetta esimerkiksi lääkehoidosta, eivätkä kaikki ymmärrä sairautensa vakavuutta.
– Hyvällä hoidolla elämänlaatu paranee sitäkin kautta, että riski tulehduksen aiheuttamiin liitännäissairauksiin vähenee. Niitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, korkea kolesteroli, kakkostyypin diabetes ja masennus.
Psoriaasi on krooninen tulehdustauti, joka voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta todennäköisimmin nuoruudessa tai 50–60-vuotiaana.
Harva joutuu osastohoitoon
Ani harva psoriaasia sairastava joutuu enää sairaalaan osastohoitoon, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.
– Psoriaasin hoito on nykyisin huomattavasti helpompaa kuin ennen. Melkein jokaiselle vaikeaa psoriaasia sairastavalle löytyy lääke, joka tehoaa hyvin.
Sitä mukaa kun tautimekanismista on päästy perille, on voitu kehittää sekä suun kautta otettavia että biologisia lääkkeitä.
– Viime vuosina biologisissa lääkkeissä on tapahtunut uusi hyppäys, kun markkinoille on saatu kolmannen sukupolven lääkkeitä. Myös valikoima on kasvanut.
Vuoden 2017 Käypä hoito -suosituksessa biologisen hoidon tavoitetta nostettiin uusien lääkkeiden ansiosta aiempaa korkeammalle tasolle.
Enemmistö psoriaatikoista sairastaa lievää tautimuotoa, joka usein pysyy hallinnassa voiteilla ja tarvittaessa uv-valohoidolla. Vaikeammassa psoriaasissa suositaan lisäksi suun kautta otettavaa solunsalpaaja metotreksaattia ja joskus siklosporiinia. Jos tämä ei tepsi, reuma- tai ihotautilääkäri voi määrätä biologisia lääkkeitä.
Täsmälääkkeet tarkkoja
Vanhempia psoriaasin biologisia lääkkeitä ovat niin sanotut TNF-estäjät ja interleukiini 12/23:n estäjä, uudempia interleukiini 17:n estäjät.
– Ne ovat täsmälääkkeitä eli hillitsevät aiempaa tarkemmin psoriaasin tulehdusreaktiota. Myös infektioriski on pienempi kuin vanhoilla lääkkeillä, Pasternack sanoo.
Raution mukaan joitakin potilaita voi hirvittää lääkkeenottotapa pistämällä.
– Siihen on usein valmistauduttava henkisesti. Sama voi koskea siirtymistä rasvoista ja valohoidoista suun kautta otettaviin lääkkeisiin.
Suomessa psoriaatikkoja on 100 000–150 000. Pasternackin mukaan biologisia lääkkeitä käyttää parituhatta ihmistä, mutta niistä on hyötyä myös muille.
– Monilla on pelko, että psoriaasi muuttuu vaikeaksi. Heitä helpottaa tieto, että sairauteen löytyy tehokas hoito.
Biosimilaarit tuovat säästöjä lääkekuluihin
Biologiset lääkkeet tepsivät vaikeaan psoriaasiin hyvin, mutta ne ovat kalliita. Säästöä suuriin kuluihin saadaan biosimilaareista, jotka ovat samankaltaisia kuin alkuperäinen lääke.
Kun psoriaatikko on saanut ihotauti- tai reumalääkäriltä B-lausunnonbiologisesta lääkkeestä, hän saa siitä peruskorvauksen. Lääke kerryttää silloin Kelan omavastuun hintakattoa, joka on vajaat 600 euroa vuodessa. Yhteiskunnalle kustannukset ovat kuitenkin vuodessa noin 12 000–20 000 euroa.
Lääkkeen patentin umpeuduttua kilpailijat voivat alkaa valmistaa biosimilaareja. Myös biosimilaarien valmistukseen käytetään eläviä soluja. Biosimilaareissa on kuitenkin eroja alkuperäiseen lääkkeeseen, joten niitä ei voi pitää identtisinä rinnakkaislääkkeinä.
Viime vuoden lopulla tuli markkinoille biosimilaari muun muassa psoriaasiin käytettävästä adalimumabista.
– Sen jälkeen myös alkuperäislääkkeen hinta on laskenut 30 prosentilla, tietää Pasternack.
Biosimilaarien kustannussäästö saadaan siis sekä niiden halvemman hinnan että alkuperäislääkkeen halpenemisen kautta.
Pasternackin mukaan psoriaasilääkkeitä suurempi säästö tulee kuitenkin nivelreuman biosimilaareista, joita käytetään enemmän kuin psoriaasin biologisia lääkkeitä.
Biosimilaarit ovat tuoneet varsinkin sairaaloille merkittäviä säästöjä esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Kaikkiaan Suomessa on tällä haavaa kaupan vajaat 20 biosimilaaria.
