Presidentti Tarja Halonen ei halua kiirehtiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, mutta korostaa vaihtoehtojen tärkeyttä, Suomen aktiivisuutta ja poliittisia taitoja. Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä presidentti Tarja Halonen vihdoinkin puuttui kiivaana vellovaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Kovin yllättävää sanottavaa presidentillä ei kuitenkaan ollut. Hän korosti, että jatkuvasta muutoksesta on tullut pysyvä olotila ja että Suomen on pyrittävä itse aktiivisesti vaikuttamaan kehityksen suuntaan.
Tämä ei kuitenkaan presidentin mukaan tarkoita sitä, että Suomen tulisi kiirehtiä uusiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Sen sijaan on pidettävä huoli siitä, että jatkossakin on tarjolla vaihtoehtoja ja että voimme itse tehdä asemaamme koskevat päätökset. Halonen mainitsi myös poliittisen tahdon ja taidon. Juuri sen puutteesta Suomen hallitusta on epäilty.
Presidentin puheen tärkein sanoma on, ettei Suomi ole asettumassa EU:n nurkkaan, vaan haluaa aktiivisesti vaikuttaa asioihin. Viimeaikaisen keskustelun valossa tämä oli tärkeää sanoa. Suomi suhtautuu avoimella mielellä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Sen sijaan presidentti ei sanonut sitä, meneekö Suomi mukaan EU:n puolustusytimeen vai ei. Syytä olisi mennä.
Suomalainen keskustelu EU:n puolustusulottuvuudesta on ollut omituista. On keskusteltu siitä, syntyykö Emun kaltainen liitto myös puolustukseen. Siitä ei ole enää epäselvyyttä. Siksi tähdellistä olisikin pohtia, minkälaisiksi uuden ytimen kriteerit muotoutuvat ja miten Suomi menee siihen mukaan. Täysin avointa "puolustusliittoa" ei voi syntyä. Rahaliitto Emuunkin voivat osallistua vain ne EU-maat, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit. Sama pätee myös tulevaan puolustusyhteistyöhön.
Suomen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Euroopan puolustusulottuvuus sopii yhteen Euroopan turvallisuuden toisen tukipilarin, Naton, kehityksen kanssa. Molemmat ovat tärkeitä, kuten presidentti sanoi, mutta kumpikaan ei saa toimia toista vastaan. Puolustusulottuvuutta ei pidä kehittää niin, että Eurooppaan rakennettaisiin moninkertaisia puolustuksellisia organisaatioita. Siihen yhdelläkään EU-maalla ei ole varaa. Sen sijaan on vahvistettava työnjakoa ja pyrittävä aitoon yhteistyöhön.
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala korosti päiväkäskyssään, ettei Suomen turvallisuutta vahvisteta eristäytymällä vaan lisäämällä valtioiden välistä yhteistyötä myös sotilaallisesti. Pääsanoma, yhteistyö, on täysin linjassa ylipäällikön kanssa. Kaskealan mukaan Suomen turvallisuus on tänään vahvempi kuin koskaan ennen.
Viikon takaisessa Iltalehden haastattelussa Kaskeala huomautti, että EU:n yhteinen puolustus on yksinkertaisinta ja kustannustehokkainta toteuttaa siten, että kaikki EU-maat kuuluisivat Natoon. Hän uskookin, että joskus tulevaisuudessa kaikki Euroopan maat saattavat kuulua sekä EU:hun että Natoon. Kaskeala kuitenkin korostaa, että Suomella on hyvää aikaa katsoa, mikä on se Nato, johon liitytään, jos liitytään.
Suomen turvallisuuspolitiikka on muutosten edessä. Impivaaralaisuuteen ei enää ole paluuta, vaan on jatkettava aktiivista työtä uuden ja yhtenäisen Euroopan rakentamisessa. Suomen turvallisuus on tänään vahvempi kuin koskaan ennen puolustusvoimien 85-vuotisen historian aikana. Sen tosiasian varaan ei tulevaisuutta voi kuitenkaan rakentaa. Liittoutumattomuus uhkaa jättää Suomen ulkokehälle EU:n turvallisuuspolitiikassa.