Moderni puukaupunki elää ja voi hyvin, vaikkei olekaan Oulussa ollut erityisemmin tapetilla Puu-Linnanmaan valmistumisen jälkeen. Sitäkin näkyvämmin ohjelma on levinnyt valtakunnallisesti. Eri puolilla Suomea on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion johdolla aloitettu jo yli 30 kohdetta ja lisää on luvassa.
Siinä sivussa Oulun arkkitehtuurin osaston Puustudio on niittänyt hankkeistaan mainetta ja kunniaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Puustudion ohjastamien kohteiden tarkoitus on toimia alueil-laan rakentamisen mallina: näyttää, että tylsien kerrostaloalueiden sijaan voidaan rakentaa yhtä tehokkaasti, mutta mielenkiintoisesti tiivistä ja matalaa.
"Olemme osoittaneet, että jopa viihtyisän pientaloalueen voi rakentaa samalla rahalla ja lähes samalla rakennustehokkuudella kuin esimerkiksi Kaakkurin kaltaisen kerrostaloalueen", toteaa professori Jouni Koiso-Kanttila.
Perinteiseen harvaan omakotiasumiseen modernia puukaupunkia on kuitenkin turha rinnastaa, siihen sillä ei pyritä. Päinvastoin, tavoitteena on hillitä kaupunkirakenteen epämääräinen leviäminen.
Periaatteet eivät Oulussakaan ole hautautuneet pelkkään Puu-Linnanmaahan. Hyvä esimerkki on Kaakkurin Metsokangas, jonne on rakennettu uuden ajan kaupunkipientaloja pienille tonteille. Ritaharjussa sama jatkuu.
Näkyy kaavoituksessa
Oulun nykyinen kaavoitus onkin Koiso-Kanttilan mukaan sisäistänyt hyvin modernin puukaupungin ajatuksen. Yhtään puukerrostaloaluetta Oulussa ei kuitenkaan ole Puu-Linnanmaan jälkeen toteutettu.
Koiso-Kanttilan parina ohjelmaa vetää Oulussa tekniikan tohtori Markku Karjalainen. Heidän lisäkseen Oulun Puustudion ryhmässä työskentelee koko ajan useita väitöskirjatyöntekijöitä, diplomityöntekijöitä ja syventävän vaiheen arkkitehtiopiskelijoita.
Moderni puukaupunki -diplomitöitä tehdään koko ajan myös Otaniemen ja Tampereen arkkitehtiosastoilla. Lisäksi ohjelman käynnistämien yksittäisten hankkeiden ohjaukseen osallistuu oululaisparivaljakon ohessa vuosittain yhteensä kuusi professoria Oulun, Otaniemen ja Tampereen arkkitehtiosastoilta. Myös kunnissa hankkeiden valmisteluun ja ohjaukseen osallistuu lukuisia ihmisiä.
Puustudion johdolla on aloitettu myös aiheeseen syventynyt valtakunnallinen tutkijakoulu, jota rahoittavat Suomen Akatemia ja opetusministeriö.
Puu-Linnamaa oli ensimmäinen modernin puurakentamisen koe ja aikanaan myös Euroopan mittavin puurakennushanke. Rahoitusta se sai muun muassa Tekesiltä, joka innostui asiasta niin paljon, että rahoitti ympäristöministeriön nimeämänä käynnistettyä valtakunnallista ohjelmaa vuonna 1998.
"Nyt tuli jo 10 vuotta täyteen. Viimeiset kahdeksan vuotta rahoitus on saatu suoraan ministeriöltä", kertoo Koiso-Kanttila.
Mieluiten pientalossa
Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan kerrostalovaltaisin alue. Melkein puolet asunnoista on kerrostaloissa. Tutkimusten mukaan kuitenkin kahdeksan kymmenestä haluaisi asua mieluummin pientalossa.
Moderni puukaupunki -hankkeessa on haluttu vastata suomalaisten asumistoiveisiin. Ohjelma on osoittanut, että puusta voidaan rakentaa jopa neljäkerroksisia kerrostaloja ja toisaalta kaupunkipientaloissa päästään samaan aluetehokkuuteen kuin väljillä kerrostaloalueilla.
"Tällaiseen tehokkuuteen pääseminen edellyttää kuitenkin pieniä, jopa 300-600 neliön tontteja. Yleispätevät tyyppitalot eivät tähän sovellu. Tarvitaan uuden tyyppisiä kaupunkipientaloja, jollaisia muun muassa Helsingin kaupunki on aivan vastikään alkanut kehittää", huomauttaa tohtori Markku Karjalainen.