Suomen poliittisessa keskustelussa on toteutunut tällä viikolla hieman erikoinen kehityskulku, joka pakottaa kysymään, ollaanko Suomessa palaamassa takaisin vaihtoehdottoman turvallisuuspolitiikan tielle. Muun muassa pääministeri Matti Vanhanen ja monet muutkin merkittävät keskustan ja SDP:n poliitikot säikähtivät ilmeisesti kohtuuttomasti puolustusministeri Seppo Kääriäisen käynnistämää pohdiskelua ja ryhtyivät painamaan jarrua Nato-keskustelulle.
Kääriäinen oli huomauttanut Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa puhuessaan, että Suomella on valittavanaan joko puolustusbudjetin nosto sadalla miljoonalla eurolla vuosittain tai Nato-jäsenyys. Mikäli halutaan pitää yllä uskottavaa puolustusta, muita vaihtoehtoja ei Kääriäisen mainitsemien lisäksi ole olemassa. Tuskinpa uskottavasta puolustuksesta lipsuminen kuulostaa monestakaan suomalaisesta hyvältä vaihtoehdolta.
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen toivoi kesän lopulla, etteivät poliitikot ja puolueet naulaisi Nato-kantoja tiukasti kiinni ennen maaliskuun eduskuntavaaleja. Nyt on nähty, että Lipposen toivomus kaikui kuuroille korville.
Perjantaina Lipponen kiitteli Turun Sanomissa Kääriäistä Suomen puolustusmahdollisuuksien osuvasta tiivistämisestä. Hän ulotti katseensa 2020-luvulle ja arvioi, ettei puolustusmenojen korotus sadalla miljoonalla eurolla riitä mihinkään.
Varmaan sata miljoonaa euroa jotakin auttaisi, mutta sotateknologian raju kehitys tekee puolustusmateriaalin vuosi vuodelta kalliimmaksi. Asevelvollisuusarmeijaakaan ei saa jättää harjoittelemaan ja huolehtimaan maan turvaamisesta vanhentuneen kaluston varassa.
Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari ihmetteli eduskunnassa, onko Suomen turvallisuusratkaisut lukittu pääministerin pohdinnoilla vuosiksi eteenpäin. Mihin enää tarvitaan puolustuspoliittista selontekoa, hän kyseli osuvasti. Jaakonsaari haluaisi selvityttää Nato-jäsenyyden edut ja haitat perusteellisesti. Jäsenyys kannattaa jättää sikseen, jos siitä ei ole etua, mutta jos tulos olisi toinen, Suomella pitäisi olla valmiutta toimia senkin vaihtoehdon mukaisesti, Jaakonsaari sanoo.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja katsoi puolestaan liittoutumisessa olevan riskinsä eikä Suomella ole hänen mukaansa Natossa voitettavaa. Eräiden viime päivien puheenvuorojen perusteella näyttää uhkaavasti siltä, että Suomi olisi luopumassa niin sanotusta Nato-optiosta, vaikka se tuskin on maan edun mukaista.
paakirjoitus@kaleva.fi