Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä joutuu vaalivoiton jälkeen heti poliittiseen tulikasteeseensa hallitustunnustelijana. Puolueiden ohjelmien ja vaalitavoitteiden pohjalta ei luulisi olevan ylivoimaista rakentaa hallitusta kolmen suurimman puolueen varaan.
Taloudellinen tilanne on kuitenkin niin vaikea, että Sipilä puhui jo ennen vaaleja tarpeesta tehdä yhteiskuntasopimus. Jos sitä aiotaan yrittää, sopimus pitäisi saada ennen hallituksen muodostamista.
Yhteiskuntasopimusta voi olla vaikea tehdä, ellei historiansa surkeimman tuloksen saaneita sosiaalidemokraatteja kelpuuteta hallitukseen. Sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen välit ovat kuitenkin sen verran kireät riitelyksi äityneen hallituskauden ajoilta, että toisen on jättäydyttävä oppositioon. Tämä saattaa romuttaa haaveet yhteiskuntasopimuksesta.
Vaalikampanjassa esitettyjen ohjelmallisten tavoitteiden perusteella neljä suurinta puoluetta on istutettavissa samaan hallitukseen. Kaikki painottavat talouskasvua, julkisen talouden kuntoon saattamista ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamista. Erimielisyyttä on keinoista.
Vaalituloksen jälkeisissä ensikommenteissaan Sipilä korosti asettavansa luottamuksen päällimmäiseksi uutta hallitusta muodostettaessa. Vasta sitten tulevat ohjelmalliset kysymykset ja hallituksen kokoonpano.
Kulunut hallituskausi osoittaa, kuinka vaikeaa tavoitteisiin on päästä, jos hallituksen avainpuolueet nokittelevat koko ajan toisiaan. Näin tapahtui jo Jyrki Kataisen (kok.) ollessa pääministerinä, ja tahti vain kiihtyi vetovastuun siirryttyä Alexander Stubbille (kok.) ja so-
siaalidemokraattien vaihdettua puheenjohtajaa.
Onkin vaikea kuvitella, että kokoomus ja sosiaalidemokraatit istuisivat samassa hallituksessa. Jos tavoitteena on saada hallitukselle tukeva enemmistö, siihen riittää kolme neljästä suurimmasta puolueesta. Enemmistön turvaamiseksi ei tarvita kaikkia neljää eikä välttämättä tukea pienemmiltä puolueilta. Kolmen suuren hallitus olisi ongelmallisin kokoomukselle, koska se voisi jäädä yksin kahta muuta vastaan.
Viimeksi oppositioon heittäytyneitä perussuomalaisia on nyt vaikea sivuuttaa. Vaikka puolue menetti ainakin yhden paikan, sitä voidaan pitää keskustan, vihreiden ja Rkp:n voittojen ohella vaalien parhaana menestyjänä.
Sipilä on painotuksiltaan lähellä kokoomusta. Hän on kuitenkin ratkaisukeskeinen, joten ideologinen läheisyys ei painane niin paljon kuin luottamus kumppaniin ja tyydyttävä ohjelma.
Keskustan kenttä on liputtanut punamultayhteistyön puolesta. Se muistaa puolueen kokeneen usein menetyksiä ollessaan yhteistyössä kokoomuksen kanssa ja pärjänneensä paremmin demarien kanssa.
Keskustan vaalivoitto luetaan Sipilän ansioksi, mikä antaa hänelle ylivertaisen aseman puolueessa. Näin hallitusvaihtoehdot ovat pitkälti hänen käsissään.
Pääkirjoitus