Kreikan talouskriisiin on haettu ratkaisua pari vuotta, huonolla menestyksellä. Euroalueen valtiovarainministerit päättivät tiistain vastaisena yönä toisesta jättiläismäisestä tukilainapaketista, jolla Kreikan vinoutunut talouskehitys yritetään saada oikaistuksi.
Asiantuntijat suhtautuvat Kreikan pelastamisyrityksiin ristiriitaisesti. Toisten mielestä Kreikka ei selviä näillä eväillä, vaan on kohta kerjäämässä lisätukea, ja loppupäässä häämöttää vararikko joka tapauksessa.
Euroalueen valtiovarainministerit luottavat siihen, että nyt hyväksytyin toimin velkataakka saadaan painetuksi 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä, kun se on tällä hetkellä 160 prosenttia.
Paketti pitää sisällään 130 miljardin euron lainan, yksityisten sijoittajien lainasaatavien leikkaamisen 53,5 prosenttia sekä Kreikan julkisten menojen rajun leikkauksen.
Euroministerit valitsivat huonoista vaihtoehdoista tässä tilanteessa vähiten huonon. Jos päätöstä ei olisi tehty, Kreikka ajautuisi pian hallitsemattomaan maksukyvyttömyyden tilaan, joka johtaisi paniikkiin markkinoilla. Kukaan ei uskalla ajatella ääneen, mitä kaikkea tämä merkitsisi.
Nyt pelataan aikaa kuten niin monesti Kreikan talouskriisin jyllätessä on tehty. Onnistuminen tai epäonnistuminen on pitkälti kiinni kreikkalaisista itsestään. Kreikalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin panna oma talous kuriin kovalla kädellä ja tiukan valvonnan alla. Se tekee kipeää.
Kreikalta vaaditaan miltei ihmetekoja. Työeläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander on verrannut Kreikalle asetettuja leikkausvaatimuksia Suomen 1990-luvun laman aikana tehtyihin säästötoimiin.
Kreikka säästi Kianderin mukaan yksistään vuonna 2010 valtion menoja enemmän kuin Suomi lamavuosien 1991 ja 1995 välisenä aikana.
Kiander arvioi, että jos Suomi joutuisi samalle kuurille kuin Kreikka, se merkitsisi osin julkisten menojen täydellistä alasajoa. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että tavalliset kreikkalaiset ovat vihaisia. Eihän Suomessakaan päättäjille jaettu kiitoksia leikkauksista.
Kreikalta vaadittavat leikkaukset ovat sitä suuruusluokkaa, ettei vastaavaa ole aikaisemmin sivistysmaissa tavattu. Näin nähtäväksi jää myös, onnistutaanko tässä vai ajautuuko Kreikka lopulta sittenkin vararikkoon.
Kreikka joutuu elämään pitkään säästöliekillä. Pelkät menojen vähennykset eivät poista perusongelmaa, vaan niiden lisäksi talous on saatava vähintään kahden prosentin kasvuun. Jos tavoite ei toteudu, velkaongelman ratkaisu karkaa koko ajan kauemmas tulevaisuuteen. Kasvu pitäisi saada viennistä, mutta sen osuus Kreikan kokonaistuotannosta on vain viidennes. Jos Kreikka onnistuu, sitä pitää myös palkita.
Suomi sai muista maista poiketen neuvotelluksi vakuussopimuksen, joka turvaa osan saatavista siinä tapauksessa, että Kreikka epäonnistuu. Tämä on laiha lohtu, jos Kreikalle käy huonosti. Sen seuraukset saattavat olla paljon vakavammat myös Suomelle.