Kasvavat vaihto-opiskelijamäärät ovat lisänneet myös paikallisten kummiperheiden tarvetta. Oulun yliopiston vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa yliopisto toimii yhdistäjänä ulkomaisen opiskelijan ja paikallisen perheen välillä.
"Uusia kummiperheitä tarvittaisiin lisää. Kummiperhettä hakevia opiskelijoita on yhä enemmän, eikä perheitä riitä kaikille", kertoo kummitoiminnasta vastaava koordinaattori Ulla Alanko Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden yksiköstä.
Oulun yliopistoon saapui viime vuonna 442 vaihto-opiskelijaa. Vuonna 2004 vastaava luku oli 345.
Kaikista Oulun yliopistoon saapuvista vaihto-opiskelijoista noin puolet hakee kummiperhettä. Alangon mukaan osa jää aina ilman.
"Viime syksynä hakemuksen jätti noin 140 opiskelijaa, joista noin 110 sai kummiperheen."
Uusia perheitä ilmoittautuu mukaan muutamia vuodessa. Yliopiston listoilla on kuitenkin yli sata perhettä Oulusta ja lähialueilta, joten moni on mukana useamman vuoden.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kummiperhetoimintaa ei vielä ole, mutta toiminnalle kerrotaan olevan tarvetta.
"Kehittelemme yhteistyötä yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön kanssa. Alustavia keskusteluja on käyty", kertoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Marjo Pääskylä.
Ammattikorkeakoulussa on huomattu, että kummiperhetoiminta on osoittautunut erittäin arvokkaaksi toiminnaksi, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden kulttuurikokemuksen syventämiseen ja paikallisille kansainvälistymiseen.
"Olisi erittäin hienoa, jos voisimme tarjota meidänkin vaihto-opiskelijoillemme tällaisen vaihtoehdon", Pääskylä sanoo.
Tällä hetkellä Ouluun saapuva vaihto-opiskelija saa ammattikorkeakoulussa tuekseen sekä opettaja- että opiskelijatutorin. Oulun seudun ammattikorkeakouluun saapuu vuosittain noin 200 ulkomaista vaihto-opiskelijaa.
Kummiperhetoiminta alkoi Oulun yliopistossa virallisesti vuonna 1995. "Opiskelijat saavat tätä kautta paremmin kontakteja suomalaisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Tässä tutustutaan aivan normaaliin arkielämään, jotta vaihtokokemuksesta jäisi käteen muutakin kuin luennoilla istumista ja muuta opiskelijaelämää", Alanko selvittää.
Kummiperheen käsite on yliopiston näkökulmasta laaja.
"Meillä on kummiperheinä esimerkiksi lapsettomia pariskuntia, yksinhuoltajia, sinkkuja sekä vanhempia, joiden lapset asuvat jo omillaan", Alanko kertoo.
Ainoita vaatimuksia ovat vähintään 30 vuoden ikä sekä jonkinlainen kielitaito. Englannilla pärjää hyvin. Opiskelijapariskunta ei voi kummiperheeksi hakea. "Vähintään toisen täytyy olla jo poissa opiskelumaailmasta, koska toiminnan idea on näyttää opiskelijoille muutakin kuin yliopistoelämää ja opiskelijabileitä", Alanko kertoo.
Opiskelija ja kummiperhe päättävät itse kuinka paljon ja miten he viettävät yhdessä aikaa. Alanko vakuuttaa, ettei kummius vaadi perheeltä liikoja. Ulkomaiselle opiskelijalle normaalit arkipäivän rutiinitkin ovat erityinen kokemus.
"Jotkut saattavat käydä opiskelijan kanssa esimerkiksi mökillä ja toiset taas ovat vain kotona ja saunovat, laittavat ruokaa ja ulkoilevat. Emme vaadi, että opiskelija pitäisi viedä vähintään kaksi kertaa Rukalle", Alanko naurahtaa.