Maailmantalous on siedettävässä kasvussa. Tälle näkemykselle antaa tukea se, että ennusteita on viime kuukausina korjattu ylöspäin. Yhdysvalloissa suhdannenousu on jo edennyt niin sanottuun kypsään vaiheeseen, jossa myös palkkojen nousu alkaa pikku hiljaa kiihtyä.
Euroalue on myös irtautumassa pitkäaikaisesta ahdingostaan. Saksasta saadut talousluvut ovat yllättäneet positiivisesti. Maan vienti hyötyy heikentyneestä eurosta. Yksityinen kulutus on vahvistumassa, mikä näkyy muun muassa vähittäiskaupan nopeana nousuna. Tämä trendi jatkuu, kun reaalipalkat nousevat. Saksa puolestaan vetää nousuun muita EU-maita.
Myös Euroopan kriisimaat ovat alkaneet elpyä. Espanja ja Irlanti ovat tällä hetkellä viennin vetäminä euroalueen nopeimmin kasvavia maita. Molemmissa on tehty enemmän sopeuttamistoimia ja rakenteellisia uudistuksia kuin muualla. Sen seurauksena kilpailukyky on kohentunut ja talouden dynamiikkaa ja sopeutumiskyky ovat vahvistuneet. Jopa Kreikassa kokonaistuotanto kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun. Kasvuvertailussa Italia ja Suomi jäävät euroalueen luusereiksi.
Tämä osoittaa, että finanssi- ja velkakriisistä huolimatta normaali suhdannedynamiikka edelleen toimii. Suhdannelaskua on aina seurannut toipuminen ja uusi nousukausi. Joskus tämä vie enemmän joskus vähemmän aikaa. Toipuminen pankkikriisin syventämästä taantumasta kestää yleensä kauemmin kuin toipuminen tavanomaisesta taantumasta.
Suhdannedynamiikka syntyy siitä, että autot ja kodinkoneet täytyy jossain vaiheessa korvata uusilla. Suurimmalla osalla kotitalouksista on tähän varaa. Sama koskee teollisuuden koneita ja laitteita. Niitäkin täytyy uusia ja parantaa. Kannattaa pitää mielessä, että kokonaisuudessaan maailmassa tuotetaan tänä päivänä enemmän tavaroita ja palveluksia kuin edellisen nousukauden huipulla vuonna 2007.
Jossain vaiheessa myös varastoja aletaan täydentää. Kun kysyntänäkymät vahvistuvat, myös inves-toinnit lähtevät liikkeelle. Siihen yrityksillä on nyt varaa, sillä yritysten velkaantuneisuus on kohtuul-lista ja rahoitusolot ovat hyvin keveät. Euroopassa rahoitusolot pysyvät keveinä vielä pitkään.
Yksi keskeinen syy talousnäkymien vahvistumiselle on öljyn hinnan lasku. Se nostaa käytettävissä olevia tuloja erityisesti kehittyneissä maissa. Yhdysvalloissa sen suora vaikutus kotitalouksien osto-voimaan on suuri sen vuoksi, että siellä polttoaineverojen osuus on pieni Eurooppaan verrattuna.
Öljyn hinnan lasku näkyy Euroopassa vaimeampana kuin Yhdysvalloissa myös sen vuoksi, että euro on heikentynyt. Siitä huolimatta öljyn hinnan vaikutus eurooppalaisten ostovoimaan on myös mer-kittävä, usean elvytyspaketin kokoinen.
Erityisesti tuontiöljystä riippuvat Aasian maat hyötyvät öljyn hinnan laskusta. Yksistään Kiinan tuontilasku pienenee summalla, joka vastaa Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen arvoa. Monissa maissa öljyn hinnan lasku vahvistaa myös valtiontaloutta, kun polttoainesubventioihin käytetään vähemmän rahaa.
Euroopan talouksia piristää myös euron heikkeneminen. Suhteessa dollariin euro on vuoden aikana heikentynyt lähes neljänneksellä. Heikompi euro tukee euroalueen maiden vientiä ja tarjoaa suojaa deflaatiota vastaan. Euroalueen inflaatio-odotukset ovatkin jo kääntyneet nousuun. EKP:n aloittaman määrällisen keventämisen vaikutukset ovat alkaneet jo näkyä.
Öljyn hinnan laskun ja euro heikkenemisen vaikutukset ovat voimakkaampia silloin, kun muutosten odotetaan olevan pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia. Öljyn hinnan pysyväisluonteista laskua puoltavat sekä kysyntä- että tarjontatekijät. Myöskään euron vahvistuminen ei ole näköpiirissä. Yhdysvalloissa rahapolitiikan odotetaan kiristyvän samalla, kun EKP:n aloittama arvopapereiden laajennetun osto-ohjelman on ilmoitettu jatkuvan ainakin ensi vuoden syksyyn.
Nämä ovat hyviä uutisia myös Suomen talousnäkymien kannalta. Ne antavat mahdollisuuksia. Eri asia on, osataanko mahdollisuudet käyttää hyväksi.
Kansainvälisen suhdanteen paraneminen ei nimittäin yksin riitä. Syvästä taantumasta harvoin nous-taan entisellä kysynnän rakenteella. Siksi myös tarjonnan rakenteen täytyy mukautua. Se edellyttää muutoksia ja muutoshalukkuutta työpaikoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa. Yksityisten investointien käynnistyminen edellyttää paitsi hyviä kysyntänäkymiä myös sitä, että yritykset voivat luottaa sopivan työvoiman riittävyyteen tulevina vuosina.
Kirjoittaja on johtokunnan neuvonantaja Suomen Pankissa.
Kolumni