"Tärkeintä on, että vaihtaria ei pidä vieraana, vaan perheenjäsenenä", 15-vuotias Tea Jämsä kertoo. Oululaisessa Jämsän perheessä on ollut neljä vaihto-oppilasta AFS-vaihto-oppilasjärjestön kautta. Perheessä on sovittu, että joka toinen vuosi annetaan koti vaihto-oppilaalle ja joka toinen on perhevuosi.
"Tämä on meille jo elämäntapa. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa polte saada uusi vaihto-oppilas", perheen äiti Jaana Luostarinen-Jämsä naurahtaa.
Jaanan ja perheen isän Einon mielestä kodin tarjoamisessa vaihto-oppilaalle isoin asia on antaa nuorelle mahdollisuus kasvaa ja itsenäistyä. Viime lukuvuoden perheessä asui sveitsiläinen Annie, joka jakoi huoneen perheen toisen tyttären Iidan kanssa. Perheen aiemmat vaihto-oppilaat ovat olleet Yhdysvalloista.
"Huoneen jakaminen oli tosi hyvä juttu. Kun vaihtari jakaa huoneen, niin hän ei pääse helposti eristäytymään. Toki jokaisella pitää kuitenkin olla oma rauhoittumispaikka", Luostarinen-Jämsä miettii. Jatkossa heidän perheessään asuvat vaihto-oppilaat tulevat jakamaan huoneen.
Jämsän lapset Tea, Iida, 13, ja Henry,11, ovat ottaneet vaihto-oppilaat omiksi sisaruksikseen. Vaihto-oppilaat tekevät samalla lailla kotitöitä kuin perheen omat lapset.
"Leikkisiä riitoja tulee, mutta ei mitään vakavaa. Sitten kun vaihto-oppilas on lähtenyt pois, on hassu ja haikea olo, kun hän ei ole enää mukana tekemässä asioita", Tea ja Iida pohtivat. Nykyisin Jämsät ovat yhteydessä entisiin vaihto-oppilaisiinsa Messengerin ja korttien välityksellä, jouluisin lähetetään paketteja.
Suomalaiset usein kuvittelevat, että vaihto-oppilaan haluavalla perheellä tulisi olla paljon erikoista tarjottavaa.
"Suomen eksotiikkaa eivät suomalaiset näe, mutta luonnon läheisyys, sauna, hiihto ja luistelu ovat ulkomaalaisille ihmetyksen aiheita. Olen itsekin oppinut katsomaan Suomea uudella tavalla", perheen äiti kertoo.