Suomessa oli toissa vuonna 200 000 naista, joiden vaihdevuosioireita lääkittiin hormonivalmisteilla. Määrä on vähentynyt neljänneksellä vuodesta 2002, jolloin Women's Health Initiative (WHI) -tutkimus todisti jälleen rintasyövän ja hormonikorvaushoitojen yhteyden. Yhdysvalloissa WHI-tutkimuksen tuoma tieto vähensi hormonikorvaushoitojen käyttöä rajusti, ja samaan aikaan rintasyöpien määrä lähti selvityksen mukaan selvään laskuun.
Stakesin tutkimusprofessori Elina Hemminki on sitä mieltä, että hormonikorvaushoitoja olisi Suomessakin mahdollista vähentää reilummin. Erityisesti yli 55-vuotiaissa hän epäilee olevan paljon potilaita, joilla vaihdevuosilääkitys on jäänyt päälle, vaikka se ei olisi enää tarpeen. Hormonihoitoa olisi Hemmingin mukaan syytä määrätä vain niille naisille, joilla oireet ovat todella häiritseviä.
"Tyyppitapaus voisi olla sellainen, missä esimerkiksi yöhikoilu häiritsee yöunia tai jopa estää nukkumisen kokonaan", Hemminki kuvailee.
Hemminki kertoo, että hormonikorvaushoitojen käyttäjämäärä on suurempi kuin sellaisten vaihdevuosi-ikäisten määrä, jotka ilmoittavat oireidensa olevan todella häiritseviä. Myös hormonikorvaushoidon määrän vaihtelevuus sairaanhoitopiireittäin kertoo siitä, että vähentämisen varaa olisi.
Eniten hormoneja määrätään Helsingin ja Uudenmaan alueella, jossa niitä käyttää noin 17 prosenttia yli 40-vuotiaista naisista. Pohjois-Pohjanmaalla luku on maan neljänneksi alhaisin, vain 10 prosenttia.
Syöpärekisterin tilastojohtajaEero Pukkalan mukaan on kyse hormonihoidon hyötyjen ja haittojen punnitsemisesta. "Riski sairastua kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua rinta- tai kohdunrungonsyöpään kasvaa hormonihoidon myötä hieman, mutta toisaalta luita haurastuttava osteoporoosi ja elämänlaatua haittaavat vaihdevuosioireet pysyvät loitolla."
Pukkalan mukaan syöpäkuolleisuus ei lisäänny hormonihoitojen vuoksi, ja syöpäriskin on todettu kasvavan huomattavasti vasta yli viisi vuotta jatkuneen hormonikorvaushoidon jälkeen.
"Hormonikorvaushoitojen myötä kehittyneet syöpätapaukset ovat yleensä paikallisia ja helposti hoidettavissa olevia", Pukkala kuvailee.
Pukkalan mukaan hormonihoito ei aiheuta syöpää, vaan ainoastaan nopeuttaa sen etenemistä.
Naistentautien professoriJuha Tapanainen Oysista on sitä mieltä, että vaihdevuosien hormonihoitoja ei ole mahdollista vähentää merkittävästi.
"Suomessa noudatetaan jo nyt niin varovaista linjaa hormonikorvaushoidoissa, että tällaiset tutkimukset eivät vaikuta hoitolinjaukseen", Tapanainen viittaa yhdysvaltalaistutkimukseen.
Vaihdevuosien hoitolinjaus on Tapanaisen mukaan sellainen, että hormoneilla hoidetaan vain voimakkaimmin oireilevia potilaita ja heitäkin pienimmällä tehoavalla annostuksella.
Lisäksi hoidon tarpeellisuus tarkistetaan vuoden tai puolen vuoden välein ja lääkitys pyritään lopettamaan mahdollisimman lyhyeen.
Yli 60-vuotiaille hormonikorvaushoitoa ei Tapanaisen mukaan yleensä Suomessa aloiteta.
"Naisilla on usein jo vastaanotolle tullessaan paljon tietoa riskeistä sekä selvä mielipide siitä, että he haluavat aloittaa hoidon", Tapanainen kertoo.
Tapanaisen mukaan hormonihoitojen vähäinen lasku Suomessa kertoo siitä, että hormonihoitoon on meillä suhtauduttu kriittisesti alunperinkin.