Saksalainen saattue mansii kohti Sturmbockin taisteluasemaa Käsivarren Lapissa. Saksalaiset kantavat olkapäillään rautaa ja teknologiaa, jonka he aikovat suunnata kohti Lätäsenon tienoota.
Läpi ruskan ja lepikon kulkee historiallinen joukko. Heillä on mukana kamera. Kolme saksalaista elokuvantekijää on saapunut pohjoiseen taltioimaan jotakin niistä tuntemuksista, mitä Lapissa koettiin yli 60 vuotta sitten.
He tekevät kaksiosaista dokumenttia sodasta arktisilla alueilla Saksan ja Ranskan televisioille. Pääosassa on eräs Euroopassa täysin unohdettu tapahtuma, Lapin sota. Koskaan aiemmin ei Saksassa ole nähty tv-ohjelmaa Lapin taisteluista 1944-45.
Siksi Lätäsenon viereiset vaarat katselevat kummissaan. Ohjaaja Jens Becker saa pian tietää, että hänen asemiin kaivautuneet maanmiehensä ristivät läheisen Mustavaaran Zornige ameiseksi eli Vihaiseksi muurahaiseksi.
Kokenut elokuvamies Becker liikuttuu jylhän maiseman ja sen rankan menneisyyden edessä. Sturmbockin rakentaminen vei yli 2 000 venäläisen ja puolalaisen sotavangin hengen.
"Ymmärrän, miksi Lapin sota on niin kipeä asia Saksassa, että siitä on vaiettu täysin", Becker sanoo ja tarpoo eteenpäin juoksuhaudassa.
Tuntematon sota
Saksalaiset, ranskalaiset ja muut keskisen Euroopan asukkaat eivät ole koskaan kuulleet, että Lapissa on käyty toisen maailmansodan loppuvaiheessa erikoinen näytelmä.
Lapin sota on jäänyt Berliinin valloituksen ja Dresdenin pommitusten kaltaisten tapahtumien varjoon.
"Täällä ei käyty isoja taisteluita vaan useita pieniä. Historia keskittyy suuriin sattumiin", Becker pohtii.
Euroopan kouluissa ei opeteta, kuinka suomalaiset ajoivat arktisessa kelissä entisen aseveljensä Jäämereen ja säilyttivät sitä kautta itsenäisyytensä. Sodan voittanut Neuvostoliitto ei saanut aihetta miehittää Suomea.
Eikä siellä opeteta toistakaan näkemystä, jonka mukaan Suomi petti Saksan kääntämällä takkinsa.
Becker on ennen sunnuntaista Lappiin tuloaan haastatellut Saksassa Tornion maihinnousun aikaisen Wehrmachtin komppanian päällikön Werner Herbrechtsmeierin.
Yhdeksänkymppinen vanhus on kertonut ymmärtäneensä täysin, miten ahtaaseen rakoseen suomalaiset joutuivat 1944.
"Herbrechtsmeier menetti kaikki sotilaansa Tornion taistelussa, mutta ei hän suomalaisia soimaa. Hän tiesi Neuvostoliiton miehittävän maan muuten", Becker kertoo.
Vaikea puheenaihe
Lätäsenosta muodostui Herbrechtsmeierille elämänsä käännekohta. Becker kertoo, kuinka joulupäivänä 1944 nuori sotapäällikkö oli lumessa kahlatessaan tajunnut Saksan häviävän.
Herbrechtsmeierin maailmankuva oli joutunut muutosten kouriin.
"Eikö ole ihmeellistä, että hän ymmärsi tilanteen vasta niinkin myöhään. Natsien propaganda oli niin tehokasta, ettei sen läpi nähnyt todellisuutta", Jens Becker huomauttaa.
Ohjaaja viettää pitkän yksinäisen tovin kivisen bunkkerirakennelman sisällä. Samaan aikaan kuvaaja Henrik Flemming ja äänittäjä Alexander Bees pystyttävät kuvauskalustoa vaaran laelle.
"Dokumentissa ei syytellä ketään. Aion laittaa saksalaiset, itävaltalaiset ja suomalaiset sotaveteraanit kertomaan oman tarinansa. Tiedän, että tämä on vaikea puheenaihe monelle. Sotarikokset liittyvät kansallissosialismin aikaan, jota hävetään", Becker pohtii.
Miljoonia katsojia
Dokumentti esitetään Saksan ADR-kanavalla toukokuussa 2007 ja hieman myöhemmin Ranskan Arte-kanavalla. Luvassa on miljoonayleisö, jolle Lapin sota on aivan uusi asia.
Kiinnostaako tällainen pieni historian sivujuonne ketään?
"Kyllä kiinnostaa. Uusi sukupolvi haluaa tietää näistä asioista", Becker vastaa.
Becker on kuvausryhmineen taistelemassa aikaa vastaan. Sodan kokeneiden ihmisten rivit harvenevat joka päivä. Norjan puolelta puhaltava viima irrottaa koivuista kellastuneita lehtiä, joita lennähtää ohjaajan kasvoille.
"Nyt on viimeinen hetki haastatella veteraanit molemmilta puolilta. Pidän työtämme erittäin tärkeänä", ohjaaja Becker sanoo.
Tänään maanantaina Becker haastattelee pyhäjokisen sotaveteraanin Esko Hemmilän. Tiistaina ryhmä matkustaa Tornioon kuulemaan Hilma Peurasaaren ja Laura Riikkulan kokemuksia. Keskiviikkona he tapaavat Rovaniemellä Arvo Ruonaniemen.