Sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaasta kuuluu kummia. Vuosikymmeniä jatkunut tasa-arvotyö kantaa vain laihaa hedelmää. Uutiset viikon varrelta vahvistavat käsitystä siitä, että tasa-arvon suhteen työelämässä on vielä runsaasti töitä. Asenteet eivät vieläkään ole kohdallaan.
Vuosia vireillä olleet palkkauudistusprojektit ovat tuottaneet tulosta vain tulojakauman yläpäässä. Miesten ja naisten palkkaerot ovat kaventuneet ainoastaan parhainta palkkaa saavien keskuudessa ja kaikkein vaativimmissa työtehtävissä.
Erot huipulla ovat kaventuneet mutta eivät poistuneet. Vähemmän vaativissa ja matalapalkka-aloilla sukupuolten välisen palkkaeron kaventumisesta ei ole havaittavissa merkkejä.
Palkkaerojen synnyssä osaamisen ja pätevyyden merkitys korostuu samaan aikaan kun muodollinen koulutus ja työkokemus ovat lähinnä edellytyksiä vaativampiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys palkanmuodostuksessa on samalla vähentynyt. Tästä kertoi vastikään Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen samapalkkaisuusraportti.
Jostain syystä naisten on kaikkein vaikeinta päästä parasta palkkaa tarjoaviin vaativiin työtehtäviin. Mitä tapahtuu rekrytoinnissa, kun vaativiin tehtäviin etsitään parhaita taitajia, osaajia ja ammattilaisia? Kauppalehti (15.12.) kysyi asiaa konsulttitoimistoilta. Yllätys olikin, kun kävi ilmi, että valtaosa yrityksistä ei pyydä saada tarjolle miesten lisäksi myös naisia. Yleensä asiantuntevia naisia löytyy, jos heitä huomataan kysyä.
Yritykset vakuuttavat, että he hakevat vain osaajia, eivät miehiä tai naisia. Selitys ontuu, sillä tasa-arvolain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että naisia ja miehiä sijoittuu tasapuolisesti eri tehtäviin. Ongelmallista onkin, jos naiset eivät pääse näyttämään osaamistaan, koska eivät koskaan päädy valintaraatien eteen.
Tampereen yliopisto kunnostautui erikoisella tavalla valitsemalla uusien tieteenalayksiköidensä johtoon pelkästään miehiä. Tasa-arvovaltuutettu kiinnostui asiasta ja haluaa selvityksen yliopiston hallitukselta. Tampereen yliopisto ei ole naisia syrjivässä politiikassaan yksin. Ylen uutiset kertoi, että maan kymmenen yliopiston 63 dekaanista vain 14 on naisia.
Miesten ylivoimainen valikoituminen johtotehtäviin on hämmästyttävä, kun otetaan huomioon, että naiset ovat laajasti mukana työelämässä ja ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet.
Koulumenestyksen perusteella koulun sanotaan suosivan tyttöjä. Käytännön työelämässä sillä ei ole merkitystä, kun työelämän valitsijat suosivat koulutettuja miehiä. Koulussa voidaan tehdä töitä alojen sukupuolittumisen lieventämiseksi, mutta se ei yksin riitä.
Olisi jo korkea aika tunnistaa myös naisten pätevyys työelämässä ja huolehtia siitä, että miesten ohella myös naisia ohjataan urapoluille, jotka johtavat vaativiin tehtäviin.