Kilpailuvirasto on tehnyt tärkeää työtä selvittäessään asfalttialan kartelliepäilyjä. Ne johtivat TT:n hallituksen puheenjohtajan Heikki Pentin eroon. Toukokuussa Kalevasta sai lukea erikoisen uutisen: asfaltointiurakoiden hinnat ovat laskeneet niin paljon, että Oulunkin tiepiiri pystyy päällystämään sata kilometriä enemmän teitä, vaikka rahaa on käytössä vain vähän edellisvuotta enemmän.
Tuolloisen uutisen mukaan tieliikelaitos ja alan yritykset syyttivät toisiaan hintojen polkemisesta. Koventunut kilpailu olisi laskenut päällysteurakoiden hintoja noin 20 prosenttia.
Näin roimat hintojen laskut eivät ole tuiki tavallisia, ja kilpailuviraston tuore selvitys tuokin uutta valoa koko asiaan. Viraston epäilyjen mukaan asfalttialalla on toiminut vuodesta 1995 vuoteen 2002 hintakartelli, jossa alan avainyritykset olisivat jakaneet markkinat keskenään sekä sopineet tarjouksista ja hinnoista.
Asiaa koskevat selvitykset ovat kesken, eikä markkinaoikeuden päätöstä mahdollisesta kartellista ja sen vaikutuksista vielä ole. On kuitenkin suuri houkutus laskea yhteen yksi ynnä yksi: kun kartelli purkautui, päällystetöiden hinnat kääntyivät laskuun.
Epäillyn kartellin purkautumisen vaikutukset on helppo lukea siitä tosiasiasta, että Oulun tiepiiri pystyy melkein samoilla rahoilla päällystämään nyt roimasti enemmän tiekilometrejä. Kääntäen tämä tarkoittaa, että hintakartelli olisi vähentänyt päällystettävien kilometrien määrää. Toisin sanoen julkisia rahoja olisi päätynyt yritysten kassaan sen sijaan, että niillä olisi levitetty asfalttia. Koko Suomen mitassa seurauksena on nyt jo tuhansia kilometrejä maanteitä, joiden päällyste voisi olla paremmassa kunnossa.
Hintakartellit ovat kiellettyjä nimenomaan tällaisten seurausten vuoksi. Kartellit vääristävät kilpailua ja saavat aikaan sen, että joku menettää rahojaan. Tässä tapauksessa kärsijöinä ovat olleet urakoita teettäneet valtio ja kunnat, eli kyseessä ovat olleet veronmaksajilta kerätyt julkiset rahat.
Kilpailuviraston selvitykset ovat karua luettavaa. Niiden mukaan esimerkiksi tarjouskilpailut järjestettiin etukäteen: sovittiin, mikä yritys vuorollaan antaa alimman tarjouksen. Muiden firmojen tulo jaolle estettiin, ja kaikki tämä organisoitiin yritysten johtotasolla.
Ei ihme, että Lemminkäisen pääomistaja, vuorineuvos Heikki Pentti erosi heti Teollisuuden ja työnantajien TT:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Vaikka Pentillä itsellään ei olisi tekemistä mahdollisen kartellin kanssa, hänen vetämänsä yhtiön epäillään toimineen pahasti vastoin suomalaisen yhteiskunnan ja markkinatalouden pelisääntöjä. Hänen asemansa TT:n johdossa tuli kestämättömäksi. Toivottavasti jatkossa selviää, ketkä ovat olleet mukana järjestelyissä ja kuinka laaja piiri niistä on tiennyt. Yleensä omistaja kyllä tietää, mitä yrityksessä tapahtuu.
TT:n herraonni on ollut viime ajat huono. Ennen Penttiä paikalta lähti kohun saattelemana Partekin tuolloinen konsernijohtaja Christoffer Taxell. Vuoden alussa Johannes Koroma vetäytyi toimitusjohtajan tehtävästä sisäpiirikauppoja koskeneiden, oikeudessa kaatuneiden epäilyjen vuoksi. Pentin lähtö antaa varsin oudon kuvan luottamustehtävästä, johon valittavan henkilön pitäisi olla suomalaisen kapitalismin keulakuva. Kartellit eivät kuulu toimivaan markkinatalouteen.
Jos asiassa haluaa nähdä jotakin myönteistä, se on ehkä siinä, että julkisiin tehtäviin valitut henkilöt alkavat jo itse ymmärtää nuhteettomuuden merkityksen ja osaavat tehdä johtopäätökset nopeasti.