Pääkirjoitus

Vah­vois­ta ase­mis­ta vaa­lei­hin

Vaalikauden loppusuoran auetessa suomalaisten tyytyväisyys sekä hallitukseen että sen pääministeriin on korkeimmillaan.

Paavo Lipponen saa nyt hallituskautensa parhaat tyytyväisyyslukemat.
Paavo Lipponen saa nyt hallituskautensa parhaat tyytyväisyyslukemat.

Vaalikauden loppusuoran auetessa suomalaisten tyytyväisyys sekä hallitukseen että sen pääministeriin on korkeimmillaan.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää nelisen kuukautta. Nykyinen hallitus on suurimmat poliittiset linjauksensa tehnyt, ja uuden vuoden jälkeinen aika on käytännössä enää valmistautumista vaaleihin. Tämä syksy on silti ollut vielä hallituspoliittisesti aktiivista aikaa. Kalevan teettämä mielipidekysely suomalaisten tyytyväisyydestä maan hallituksen ja pääministerin toimintaan mittaakin siksi tässä vaiheessa yhä suhtautumista toteutettuun politiikkaan, ei annettuihin vaalilupauksiin.

Tuloksista on vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin se, että hallituspuolueet ja etenkin SDP voivat katsoa projektinsa onnistuneen. Suomalaisten tyytyväisyys hallituksen toimintaan on korkealla, ja pääministeri Paavo Lipposen toimintaan ollaan jopa tyytyväisempiä kuin kertaakaan hänen ensimmäisestä hallituksestaan alkaen.

Kysely tehtiin samoihin aikoihin kun SDP:n puoluevaltuusto valitsi näyttävästi Paavo Lipposen puolueen pääministeriehdokkaaksi. On kuitenkin vaikea kuvitella, että tämän itsestäänselvyyden toteaminen sinällään riittäisi nostamaan Lipposen toimintaan tyytyväisten määrää kuusi prosenttiyksikköä viime kevään mittauksesta, 42 prosenttiin suomalaisista.

Täsmälleen sama määrä, 42 prosenttia suomalaisista, on tyytyväisiä maan hallituksen toimintaan. Nämä lukemat ovat vaihdelleet vain vähän koko Lipposen toisen hallituksen aikana; ensimmäisestä pidettiin selvästi vähemmän.

Lipposeen avoimesti tyytymättömiä on 27 prosenttia suomalaisista, mikä on pienin lukema koko hänen pääministerikaudellaan. Tällaiset lukemat ovat poliittisesti merkityksellisiä, sillä vaalit tarjoavat helpon tilaisuuden vaihtaa pääministeriä. Paineet siihen suuntaan ovat kuitenkin tämän kyselyn perusteella vähäisiä.

Kalevan kyselyssä ei mitattu puolueiden kannatusta, eikä siitä siis voi päätellä mitään esimerkiksi SDP:n ja keskustan voimasuhteista kilpailussa suurimman puolueen asemasta. Sen sijaan siitä voi havaita, että oppositiojohtajan vaihtuminen Esko Ahosta Anneli Jäätteenmäkeen ei näytä mitenkään vaikuttaneen suomalaisten asenteisiin hallitusta kohtaan. Vaikka keskustan kannattajien tyytymättömyys Lipposeen onkin kasvussa, tuo asenne ei näytä tarttuneen muualle.

Vihreiden siirtyminen oppositioon ei näytä vaikuttaneen heidän kannattajiensa asenteisiin hallitusta kohtaan. Näyttääkin siltä, että vihreät mieltävät henkisesti itsensä yhä nykyisen hallituksen yhteyteen.

Selvä enemmistö suurimpien hallituspuolueiden SDP:n ja kokoomuksen kannattajista on tyytyväisiä hallituksen toimintaan. Merkillepantavaa on, että kokoomuslaisistakin 60 prosenttia antaa tunnustusta pääministeri Lipposen toiminnalle.

Tällaiset lukemat eivät olisi mahdollisia, jos kokoomusväki tuntisi jotenkin pahaa oloa hallituksessa. Ne eivät myöskään viittaa siihen, että kokoomuksessa olisi erityistä tarvetta vaihtaa pääministeriä. Puolueen puheenjohtajan Ville Itälän pääministeriehdokkuus näyttäytyy tässä valossa vain muodollisuutena.

Keskustan haaste on ainakin kyselyn valossa hyvin vaikea. Noustakseen suurimmaksi puolueeksi ja sen myötä hallitukseen sen on kiilattava SDP:n ohi ja houkuteltava liikkuvia äänestäjä hallituspuolueiden riveistä. Mutta houkuteltavat ovat vähissä, jos hallituspuolueiden kannattajat ovat niin tyytyväisiä nykytilanteeseen kuin sanovat olevansa. Odotettavissa on todella jännittävät vaalit.