Muuttaako vahvaa euroa vastustavan Nicolas Sarkozyn tulo Elysee-palatsiin Euroopan valuuttapoliittisia asetelmia? Euroopan rahayksikkö nousi 27. huhtikuuta historiallisen korkeaan arvoon dollariin verrattuna (1,3682), mutta viime päivinä euron arvo on tuntuvasti laskenut.
Samaan aikaan on alettu vilkkaasti valittaa liian vahvan euron haitoista. Torstaina EADS-yhtymän saksalainen apulaisjohtaja Thomas Enders antoi ymmärtää, että jos euron arvo vielä nousee, se voi vaatia jälleen rakenneuudistuksia eurooppalaisessa lentokonevalmistaja Airbusissa.
"Kenellekään ei ole salaisuus, että Power 8 -ohjelma perustuu eurolle, jonka arvo on noin 1,35 dollaria, ja mikäli yhteisvaluutan arvo alkaa lähestyä 1,40 dollaria, meidän on ryhdyttävä uusiin toimiin", hän tarkensi.
LVMH-yhtymän pääjohtaja Bernard Arnault tunnusti toivovansa, että Sarkozyn valinta vaikuttaisi Euroopan valuuttapolitiikkaan, sillä vahva euro haittaa hänen yhtymäänsä.
"En tiedä, onko Euroopan keskuspankkia (EKP) mahdollista saada kiinnittämään paremmin huomiota euron voimaan ja Ranskan talouskasvuun. Ehkä poliittisen tilanteen muuttuminen vaikuttaa, toivon niin", hän sanoi LVMH:n yhtiökokouksessa.
"Olemme ainoa alue maailmassa, joka ei käytä valuuttaa taloudellisena aseena", hän harmitteli.
Vaalikampanjan aikana UMP-puolueen ehdokas ruoski useaan otteeseen vahvan euron politiikkaa.
"Liian kallis rahayksikkö on haitta, se ei ole mikään valtti", Nicolas Sarkozy letkautti maaliskuun lopulla. Hän lupasi, että mikäli hän voittaa presidentinvaalit, hän käynnistää "diplomaattisen hyökkäyksen" euron heikentämiseksi.
"Vaadin, että voimme tehdä yhteisvaluutallamme samoin kuin amerikkalaiset tekevät dollarilla, japanilaiset jenillä ja kiinalaiset yuanilla. Onko liikaa vaatia, että EKP toimisi samoin työntämällä euroa laskuun järkevämpien vaihtokurssien saamiseksi?", hän kysyi.
Viime aikoina Sarkozy on kuitenkin ollut maltillisempi. Hän katsoo, että olisi turhaa vaatia EKP:n aseman muuttamista, sillä se ei onnistuisi, "koska Euroopan maat eivät koskaan pääsisi tuosta asiasta yksimielisyyteen".
Keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet kiitteli viime torstaina tulevan valtionpäämiehen kannanmuutosta.
"Olen huomannut, että Ranskan uusi presidentti ei enää vaadi mandaattimme muuttamista", hän sanoi Berliinissä pankin hallintoneuvoston kokouksen päätteeksi pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Trichet vahvisti myös, että EKP:n ohjauskorko saattaa nousta 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun aikana. Näin se nousisi 3,75 prosentista neljään prosenttiin, mikä piristäisi euroa ja tekisi siitä tuottavamman.
Aikooko Sarkozy yrittää taivuttaa Trichet´ä estääkseen rahapolitiikan kiristämisen? Taloustieteilijät eivät usko sitä. Saksalaiset ottaisivat painostusyritykset kielteisesti vastaan, sillä keskuspankin riippumattomuus on heille tärkeä asia.
Sen sijaan Ranskan uusi presidentti saattaa yrittää vakuuttaa eurooppalaisia kumppaneitaan kannattamaan avoimesti nykyistä heikompaa euroa väläyttelemällä valuuttamarkkinoiden väliintulon vaaraa. Virallisesti valuuttapolitiikka ei suoranaisesti kuulu keskuspankille vaan valtiovarainministereille.
Sarkozyn vahvan euron vastustus ei enää vaikuta yhtä yksinäiseltä mielipiteeltä kuin vielä joitakin viikkoja sitten. EU-johtajat olivat pitkään piittaamatta yhteisvaluutan vahvuudesta, mutta nyt he ovat alkaneet huolestua.
"Pelkäämme liian vahvaa euroa ja sen vaikutuksia vientiin", totesi Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
"On varmaa, että jos eurovaluutta jatkaa nousuaan, se heikentää vientiä."
Näin on jo käynyt maailman suurimmassa vientimaassa Saksassa. Viime viikolla julkistettujen lukujen mukaan vienti laski tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosentilla viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Vuoden aikana Saksan vienti on noussut vain 8,1 prosenttia, kun edellisvuonna vauhti oli yli kymmenen prosenttia.