Vuosi on alkanut hyvissä kansainvälisen talouden tunnelmissa. Viime vuonna alkaneen tasapainoisen talouden kasvun ennustetaan jatkuvan. Suomalaisten kannalta tärkeätä oli, että runsas vuosi sitten alkanut kehittyvien markkinoiden kasvun kiihtyminen tarttui sekä Eurooppaan että vihdoin myös Suomeen.
Suomen taloudelle vuosi 2017 oli hyvä.
Viime vuoden yksi keskeinen positiivinen yllätys oli, että politiikan hullu vuosi jätti hyvin vähän jälkiä talouskasvuun.
Eurooppalaisen poliittisen kentän sirpaloituminen, valmistautuminen Brexitiin tai poikkeuksellinen Yhdysvaltojen poliittinen tilanne eivät pysäyttäneet talouskasvua. Myös rahoitusmarkkinat kehittyivät suotuisasti. Sijoittajille vuosi 2017 oli erinomainen.
Miksi politiikan hullu vuosi ei heijastunut talouteen? Tähän on todennäköisesti useita syitä. Yksi ilmeinen syy on, että poliittiset muutokset eivät koskeneen suinkaan kaikkia maita. Globaalista talouskasvusta selvästi yli puolet tulee kehittyvistä talouksista, etenkin Aasiasta.
Viime vuoden yllä mainitut poliittiset vaikeudet eivät lähtökohtaisesti koskeneet näitä maita, vaikka yksittäisissä maissa saattoikin olla epävakaata. Euroopan ja Suomen talouskasvu piristyi runsas vuosi sitten nimenomaan kehittyvien talouksien vetoavulla. Kärjistäen voisi sanoa, että Kiinan vakaus korvaa länsimaiden epävakauden.
Toinen syy hyvään talousvuoteen oli se, että vaikka poliittisella rintamalla riitti draamaa, talouspolitiikan saralla sitä ei ollut. Keskuspankit säilyttivät rahapolitiikan hyvin elvyttävänä. Näin tapahtui etenkin euroalueella. Myöskään finanssipolitiikan suhteen ei tapahtunut isoja muutoksia. Jatkuvuus oli talouspolitiikan avainsana viime vuonna.
Yhdysvalloissa Trumpin hallinto suunnitteli isoja muutoksia, mutta näitä ei tosiasiallisesti vielä tapahtunut. Suurimmat muutokset koskivat sääntelyä, mutta tässäkin muutokset tapahtuivat hallinnollisilla päätöksillä, ei lainsäädäntömuutoksilla.
Aivan vuoden lopussa republikaanit onnistuivat ajamaan lävitse ison verouudistuksen, mutta sekin astuu voimaan vasta tänä vuonna. Verouudistus laskee etenkin yritysten verokantaa ja on vaikuttamassa elvyttävästi tästä vuodesta lähtien.
Euroopassa Brexit-neuvottelut olivat luonnollisesti iso asia. Talouskasvu hidastui Isossa Britanniassa, mutta se ei romahtanut. Periaatteessa viime vuonna ei tapahtunut vielä paljoa itse Brexitin suhteen. Konkreettiset päätökset olivat vielä vähissä. Neuvotteluaikaa on periaatteessa jäljellä vielä runsas vuosi.
Odotukset vuodelle 2018 ovat hyvät. Talouskasvun odotetaan jatkuvan, ja se on hyvä uutinen myös Suomelle. Voisiko politiikka vaikuttaa jo enemmän?
Mielenkiintoisin tilanne on Yhdysvalloissa. Toisin kuin Euroopassa USA:n talouskasvu on jatkunut jo pitkään. Maassa on käytännössä täystyöllisyys, kun työttömyysaste lähenee neljää prosenttia. Talouspolitiikan viritys on nyt muuttumassa.
Isoin muutos on yllä mainittu verouudistus. Käytännössä kyseessä on veroleikkaus, joka koskee sekä yrityksiä ja ainakin tilapäisesti myös osaa kotitalouksista. Ekonomistien vahvan enemmistön mielestä tämä johtaa myös liittovaltion alijäämän kasvuun. Käytännössä kyseessä on finanssipoliittinen elvytys, jonka ajoituksen määritteli politiikan suhdanne, ei taloustilanne.
Ekonomisteilla on sanonta, että nousukaudet eivät kuole vanhuuteen vaan rahapolitiikkaan. Isoin kysymys alkaneelle vuodelle onkin, kuinka paljon Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulee kiristämään rahapolitiikkaansa.
Euroopassa tilanne näyttää tämän suhteen stabiilimmalta. Vanha manner on selvästi jäljessä Yhdysvaltoja suhdannekehityksestä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että korot säilyvät pidempää alhaisena eikä EKP:llä ole kiirettä jarruttaa talouskasvua.
Yhdysvallat ja korkopolitiikka ovat seurattavia asioita. Maailmassa tapahtuu kuitenkin aika ajoin yllätyksiä. Finanssikriisin jälkeen maailmatalouden kasvu on jatkunut jo yhdeksän vuotta.
Yhdysvalloissa lasketaan tämän osakemarkkinoiden nousukauden olevan jo toiseksi pisimmän toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.
Maailmantalous ei ole nousustaan huolimatta erityisen hyvässä tilanteessa kohtaamaan uudestaan finanssikriisin tyyppisiä yllätyksiä. Valtion velkoja ei ole ehditty tasapainottamaan ja korot ovat jo valmiiksi hyvin alhaisella tasolla. Finanssikriisin yhteydessä nähdyn suhdannepolitiikan harjoittamiseen ei siis ole kertynyt uusia puskureita.
Tässä kohtaa poliittiset järjestelmät astuvat kuvioon: isot shokit vaativat myös hallituksilta ja poliittisilta järjestelmiltä kykyä ja mandaattia toimia.
Poliittisten järjestelmien pirstaloituminen ja politiikan vastakkainasettelun kärjistyminen eivät helpota päätöksentekoa seuraavassa globaalissa talouskriisissä.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.