Oulun kaupunginteatteri luovutti Toiset kengät -näytelmän kanssa. Hannu Väisäsen romaaneihin perustuva, oululaispojan kasvutarinan kertovan näytelmän kantaesitys oli maaliskuun alussa. Se esitetään vielä kolme kertaa tänä keväänä, minkä jälkeen näytelmä poistuu ohjelmistosta, vaikka sitä oli alunperin tarkoitus jatkaa syyskaudella.
Kaupunginteatteri perustelee keskeytystä ”tuotannollisilla syillä”.
Uutisen taustoista tietävät olisivat tässäkin tapauksessa voineet kertoa syyt asiallisen suorasanaisesti. Näytelmä ei kiinnostanut yleisöä.
Ensi-illan perusteella draamaan oli hankala tarttua, jos ei ole lukenut Hannu Väisäsen ansiokkaita romaaneja. Ehkäpä näytelmäsovitus menee liian oululaiseksi. Kaupungin historiaan perehtymättömän on vaikea samaistua suuren näyttämön henkilöihin ja juonen käänteisiin.
Toiset kengät -näytelmän kohtaloa voisi kuvata kuluneella vertauksella: ”Oulun kaupunginteatterin näytelmä muuttui farssiksi”.
Farssi-sana liitetään suurpiirteisesti asioihin, kun halutaan vertauskuvaa normaalista poikkeavaan, sekavaan lopputulokseen tai epäonnistumiseen. Farssin piirteitä löydetään kokouksista, oikeussaleista tai urheilusta. Farssin ehdoton elävä ilmentymä on Italian Silvio Berlusconi. Onpa joku väittänyt myös suomalaista sote-uudistusta farssiksi. Ja jopa Ukrainan armeijan toimien uutisoitiin muistuttavan enemmän sotilasfarssia kuin sotilasoperaatiota.
Farssi tarkoittaa ilveilyä. Se on ikivanha yksi draaman päälajeista, murhenäytelmän eli tragedian sekä huvinäytelmän eli komedian ohella.
Vasarat paukkuvat näinä päivinä jokaisessa niemessä ja notkossa, kun suomalaiset harrastajaporukat valmistelevat kesäteattereitaan farssikuntoon. Liekö missään muussa maassa niin paljon kesäteatterin rakastajia kuin Suomessa?
Suurin osa kesäteattereista on valinnut takuuvarmasti farssinäytelmän tai luvassa on muuten vain farssia, hyttysiä, hytinää ja vesisadetta.
Hauskinta kesäteattereissa on seurata, millaista on näyttelemisen näytteleminen. Toki isommissa kesäteattereissa vierailee vetonauloina nimekkäitä ammattinäyttelijöitä, jolloin tunnelma katsomossa saattaa muuttua aika ajoin nautinnolliseksi.
Kesäteatteri-illan kruunaa tietysti väliajalla nautittu käristemakkara runsaassa sinappikuorrutuksessa.
Farssissa saa ampua yli. Farssissa tiivistyy ihmisen elämän perusjuoni, joka täyttyy väärinkäsityksistä, salaisuuksista, järjettömistä ja yllättävistä tilanteista.
Toimiva farssi vaatii näyttelijöiltä sekuntipeliä, tarkkoja sisääntuloja ja lavalta lähtöjä. Vuorosanat on myös muistettava viipymättä, aina oikealla hetkellä, jotta farssiesitys pysyy kasassa.
Hauskuus on siis vaikeinta esittävässä taiteessa. Huippuunsa viritetty farssi vie yleisönsä mukanaan, saa ihmiset hymyilemään ja hekottamaan.
Oulun seudun harrastajateattereista ensimmäisenä kesään ehtii Korvenkylän Nuorisoseura, jonka Koppero-teatteri tarttuu urheilun totiseen maailmaan komedian keinoin Elmo-näytelmän ensi-illassa tänään lauantaina 10. toukokuuta.
Farssin lajityypissä kokenein lienee Oulun Työväen Näyttämö, joka on tehnyt jo parikymmentä vuotta säännöllisesti farssia. Kesäkuussa ensi-iltaan tulee musiikki-ilottelu Professori ja revyytähti.
Meri Oulun kesäteatterissa tänä kesänä nähdään Tankki täyteen, joka oli 1980-luvulla yksi katsotuimmista viihdesarjoista televisiossa.
Harrastajaryhmät täydentävät hyvin ammattiteattereiden tarjontaa kesäkausina ja ne tarjoavat kepeän vaihtoehdon vakavalle teatterille. Vierailu vähintään yhdessä kesäteatterissa kuuluu suomalaiseen kesään.
Kolumni