Satovahinkojen korvaamiseen varattu vuosittainen 3,4 miljoonan euron määräraha ei tänä vuonna riitä kattamaan kostean kasvukauden aiheuttamia satomenetyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan lisämäärärahaa tarvitaan tälle vuodelle ainakin kaksi miljoonaa euroa.
"Tänä vuonna korvaushakemuksia on tulossa paljon, koska erilaisia satovahinkoja on ympäri Suomea. Vahinkojen korvaamiseen tarvittavan lisämäärärahan tarve saattaa olla useita miljoonia", ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola sanoo.
Lähinnä viljan ja perunan satovahinkojen taustalla on märkä ja sateinen kasvukausi. Vaikka vahingot vaihtelevat alueittain, on sato jäämässä tänä vuonna kokonaisuudessaankin keskivertokautta heikommaksi. Alueellista vaihtelua aiheuttavat muun muassa viljelyalan maaperä sekä ojituksen kunto.
Taloudellisia menetyksiä viljelijät kärsivät määrällisten menetysten lisäksi sadon normaalia heikomman laadun takia.
"Laatua heikentää se, että kosteuden lisäksi lämpötila on ollut kesäkuukausina kuitenkin hivenen keskiarvoa korkeampi. Märkä ja lämmin ovat yhdessä hyvä lähtökohta kasvutautien lisääntymiselle", toteaa johtaja Erkki Joki-Tokola MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta Ruukista.
Vahinkojen laajuus vielä kysymysmerkki
Satovahinkojen suuruus on Erkki Joki-Tokolan mukaan vielä jossain määrin realisoitumatta, koska satoa on edelleen pelloilla. Selvää kuitenkin on, että vuodesta 2004 voidaan puhua katovuotena.
"Tätä kasvukautta on leimannut märkyys. Suurin suhteellinen sademäärän ylitys oli toukokuussa, jolloin vettä satoi kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Syyskuusta näyttää tulevan samanlainen, sillä syyskuun sademäärän keskiarvo on jo saavutettu ja kaikki mitä vielä sataa, on ylitystä", hän toteaa.
Satovahinkokorvauksia haetaan heti kun vahinkoja havaitaan. Veli-Pekka Reskolan mukaan maa- ja metsätalousministeriöön on jo saapunut korvaushakemuksia ja lisää odotetaan.
"Arviot vahinkojen lopullisista suuruuksista ovat vielä aukkoisia, mutta se tiedetään, että Pohjanmaalla on mennyt suuria peruna-alueita ja tulvien koettelemalla Uusimaalla syntyi myös pahaa jälkeä."
Erkki Joki-Tokolan mukaan ohra on voittopuolisesti jo korjuussa, eikä sen laatu ole oikein hyvää. Kauraa on sen sijaan vielä paljon korjaamatta.
"Osa kaurasta saattaa jäädä lopulta kokonaan korjaamatta pelloilta, koska syksy etenee vauhdilla", hän pelkää.
Määräraha riitti
viime vuonna
Satovahinkoja on Suomessa korvattu viljelijöille valtion varoista 1950-luvulta alkaen. Satovahinkokorvausta voidaan maksaa vahingon ylittäessä 30 prosenttia tilan normisadon arvosta. Tämän omavastuuosuuden ylittävästä osuudesta korvataan valtioneuvoston määräämä osuus, joka viime vuosina on ollut 90 prosenttia.
Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskolan mukaan normaalivuosina 3,4 miljoonan euron määräraha riittää hyvin satovahinkokorvausten maksamiseen. Välillä on käynyt niinkin, että suurin osa määrärahasta on jäänyt siirrettäväksi seuraavalle vuodelle.
"Viime vuonna korvattiin kuivuuden aiheuttamia vahinkoja, joten tälle vuodelle jäi siirrettäväksi vain muutama sata tuhatta euroa", kertoo Reskola.
Lähimenneisyydessä satomenetyksistä on kärsitty Erkki Joki-Tokolan muistin mukaan ainakin 1987, jolloin satoa rajoitti kylmyys, ja 1998, jolloin märkyys vaikeutti erityisesti viljankorjuuta.