Yllättävät häiriötilanteet ovat yleistyneet, mutta suomalaisissa yrityksissä ei ole varauduttu siihen, miten pitäisi toimia esimerkiksi myrskyn, ison tulvan tai tulipalon yllättäessä.
Ei myöskään siihen mahdollisuuteen, että talvipakkasilla tulisi kahden vuorokauden sähkökatkos. Tätä mieltä on Pelastusliiton Oulun osaston toiminnanjohtaja Kimmo Jämsä.
"Ei ole tehty pelastussuunnitelmia häiriötilanteiden varalle. Helsingissä tapahtunut makasiinin tuhopoltto keskellä kaupunkia on yksi varoittava esimerkki. Yritysten turvasuunnitelmissa on puutteita", Kimmo Jämsä sanoo.
Vapaapalokunnan
toiminta kiinnostaa
Puutteellinen varautuminen mahdollisen katastrofin kohdatessa on Jämsän mielestä ennen kaikkea yritysten ongelma. Hotelleilla pelastussuunnitelmat ovat hyvät siksi, että määräykset ovat niille tiukemmat.
"Miten sähkönsaanti turvataan, eli onko yrityksellä oma generaattoria? Yritys on vilkkaan liikenteen varrella ja kaasurekka kaatuu. Jos juomavesi saastuisi, miten tähän olisi varauduttu?", Jämsä puntaroi esimerkkejä mahdollisista katastrofitilanteista.
Jämsän mukaan moni turvautuu siihen, että palokunta tulee paikalle, mutta itsekin pitäisi osata toimia.
Hän arvelee, että viimeaikaiset tuhopoltot ja kulotuskuolemat ovat huolimattomuutta ja varomattomuutta. Ohjausta olisikin lisättävä, jotta jokainen tietäisi tuleen liittyvät vaarat.
Pelastussuunnitelmissa
merkittäviä eroja
Oululainen Janne Gehör on osallistunut poistumisharjoituksiin ja muuhun pelastussuunnitelmaan sisältyvään toimintaan ravintola Uuden Seurahuoneen turvallisuusvastaavana.
"Olemme suunnitelleet ja harjoitelleet henkilökunnan kanssa pelastusreitit ja poistumistiet sekä kokoontumisen torin rantaan yllättävän tilanteen sattuessa."
"Henkilökunta on myös saanut koulutuksen ensiapuun ja ensisammutusvälineiden käyttöön. Jokaisessa työvuorossa on henkilö, joka vastaa turvallisuudesta", ravintolatoimenjohtaja Gehör sanoo.
Kahvilamakasiinin ravintolapäällikkö Tiina Heikkinen puolestaan kertoo, että heidän työyhteisössään turvallisuusasioista on keskusteltu kokoustasolla, mutta koulutusta asian tiimoilta ei ole ollut.
Vapaapalokunnan
toiminta kiinnostaa
"Palokuntakoulutuksen sai Oulun läänissä viime vuonna lähes 700 vapaaehtoista ja varautumiskoulutuksen reilu tuhat", Kimmo Jämsä kertoo.
"Yritysten puolelta koulutukseen osallistui yli 500 turvallisuudesta vastaavaa vapaaehtoista. Taustalla on uudistunut vuoden 2003 pelastuslaki, joka toi lisää puhtia suomalaiseen pelastuskoulutukseen", toiminnanjohtaja Jämsä sanoo.
Satavuotiaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin vapaaehtoistoimintaan tulee mukaan jatkuvasti uusia kiinnostuneita.
Oulussa vapaaehtoista pelastustyötä on tehty liki kahdeksankymmentä vuotta, ja vapaaehtoisen palokuntaväen kouluttamisesta huolehtii Oulun läänin Pelastusliitto.
Suomessa palo- ja pelastustoimesta vastaavat pelastuslaitokset ja ammattitaitoiset vapaapalokunnat. VPK-toiminnan taloudellinen merkitys on Jämsän mielestä huomattava.
Jos vapaaehtoiset korvattaisiin ammattipalokunnilla, olisi lasku satoja miljoonia euroja vuodessa. Pienissä ja vähävaraisissa kunnissa pelastustoimen menot voisivat nousta jopa kuusinkertaisiksi.