Julkinen ja yksityinen omaisuus joutuvat Oulussa yhä useammin ilkivallan kohteiksi. Tammi-syyskuun aikana on tänä vuonna tapahtunut 1 180 vahingontekoa, 130 tapausta enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Vahingontekijä jää myös kiinni yhä useammin. Tänä vuonna vajaa kolmannes tekijöistä on joutunut vastuuseen teoistaan, viime vuonna vandaaleista jäi kiinni viidesosa.
Useimmiten vahingonteot kohdistuvat julkiseen omaisuuteen. Tyypillisimpiä ilkivallan kohteita ovat esimerkiksi päiväkotien pihat, leikkipuistot ja bussikatokset.
Rikoskomisario Antti Luoto Oulun poliisista kertoo, että tekijät ovat useimmiten 15-20-vuotiaita poikia. Huligaanien joukkoon mahtuu myös alle rippikouluikäisiä nuoria.
Luodon käsityksen mukaan nuoret miettivät harvoin tekojensa seurauksia.
"Hetken mielijohde ja turhautuminen johtavat tekoihin, joihin normaalitilanteessa ei tulisi ryhdyttyä".
Luoto arvelee nuorten kyllä tajuavan, että he joutuvat kiinni jäädessään korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
"Mutta sitä he eivät ymmärrä, kuinka kalliiksi se lopulta tulee."
Ilkivaltaan syyllistynyt nuori joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan, korkoineen. Vaikkei vahinko olisi suuri, siitä voi tulla korvattavaksi satoja, jopa tuhansia euroja. Esimerkiksi bussipysäkin rikotusta lasista ei joudu maksamaan pelkkää lasia, vaan kuluja tulee myös siivouksesta ja uuden lasin asennuksesta. Jos rikkomisen kohteena on myymälän ikkuna, kustannuksia voi kasvattaa myös liikkeelle aiheutunut myyntihävikki.
Erityisen kalliiksi rikkominen voi Luodon mukaan käydä, jos vahinkoa aiheutetaan sähkö- ja voimalinjoille tai raideliikenteelle.
Jos tekijä on vähävarainen, voidaan tilanteeseen yrittää löytää ratkaisu rikos- ja riita-asioiden sovittelussa.
Sovittelualoitteita tehtiin Oulun läänin alueella tammi-elokuun aikana 420. Neljäsosassa näistä tapauksissa kyse on vahingonteoista, joista suurin osa on alle 21-vuotiaiden tekemiä.
Käytännössä sovitteluun päädytään, jos sekä rikoksentekijä että uhri niin haluavat. Sovittelutilanteessa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri kohtaavat toisensa kahden puolueettoman sovittelijan välityksellä.
Sovittelujohtaja Heikki Mikkola Oulun läänin sovittelutoimistosta kertoo, että rahakorvauksen ohella sovittelussa voidaan päätyä myös anteeksipyyntöön, käyttäytymissopimukseen tai työkorvaukseen.
"Puhelinjakamon spreijaamalla töhrinyt voi korvata vahingon maalaamalla jakamon alkuperäiseen kuntoon, jos se sopii asianomistajalle", Mikkola mainitsee esimerkkinä.
Sovittelu voidaan ottaa huomioon oikeudessa rangaistusta lieventävänä tekijänä ja joissain tapauksissa voidaan oikeuskäsittely välttää kokonaan.
Aina ei sovitteluun kuitenkaan haluta ryhtyä. Asianomistaja voi kokea olevansa niin pahasti loukattu, ettei hän halua kohdata rikoksentekijää. Myöskään vahingon tehnyt nuori ei välttämättä pysty sovitteluun.
"Tekijälle on kova paikka tulla kohtaamaan uhri kasvokkain. Aina ei nuoren kantti kestä", Mikkola huomauttaa.