Erytropoietiinin käytöstä Val di Fiemmen MM-hiihdoissa kiinni jäänyt Kaisa Varis kiisti perjantaina Hiihtoliiton toimitusjohtajan Jari Piiraisen kautta lähettämissään terveisissä epo-testin luotettavuuden.
"Tämä on ennen kaikkea lääketieteellinen kysymys, koska epoa on sekä elimistön itsensä tuottamaa ja keinotekoista. Kyse on siitä miten nämä kaksi voidaan erottaa, dopingjuridiikan asiantuntija", hallintoneuvos Lauri Tarasti selvittää.
"Lausannen laboratorio on hyvä ja analytiikka on ollut käytössä kolme vuotta, joten luotan kyllä laboratorion testiin", Tarasti sanoo.
Varis ei ole ensimmäinen epon käytöstä kiinni jäänyt hiihtäjä, joka valittaa tuomiostaan.
Espanjan Johann Mühlegg sekä venäläiset Larissa Lazutina ja Olga Danilova kärähtivät epon johdannaisaineesta (darbepoetiini) Salt Lake Cityn olympiakisoissa viime vuonna. Heidän tuomionsa kestivät myös valitusprosessin.
Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen jälkeen Tarasti johti opetusministeriön työryhmää, joka selvitti dopingin käyttöä suomalaisessa maastohiihdossa.
Yksi työryhmän johtopäätöksistä oli, että kuuden suomalaishiihtäjän kohtaloksi koituneella plasmanlaajentajan käytöllä pyrittiin peittämään epon käyttöä.
"Se oli vuosi 2001, nyt on 2003. Tästä ei voi vetää mitään suoraa johtopäätöstä taaksepäin, mutta selvää on, että jokainen normaali ihminen ajattelee tämän olevan yksi lisäviite tähän suuntaan", Tarasti sanoo.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että Hiihtoliitto selvittää vahingonkorvausten vaatimista Varikselta.
"En muista ainuttakaan vastaavaa tapausta. Se on erittäin monimutkainen juridinen prosessi, jonka lopputulos on epävarma. Sen osoittaminen, mikä on vahinkoa ja mistä se johtuu, on erittäin vaikeaa", Tarasti arvioi.