Va­hin­gon­kor­vaus on vakava asia ri­kok­sen­te­ki­jäl­le: "Pelkät korot voivat olla niin suuret, että velka ei ikinä lyhene"

Kun rikoksentekijä tuomitaan vankeusrangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun ja hänet määrätään korvaamaan aiheuttamansa taloudelliset vahingot, velkojalla on 20 vuotta aikaa periä saatavansa.

Rikosperusteinen korvaussaatava vertautuu pitkälti normaaliin saatavaan, vaikkapa pikavipin takaisinmaksuun, sanoo johtava kihlakunnanvouti Reijo Junkkari Oulun seudun ulosottovirastosta. Kun käräjäoikeus tai hovioikeus määrää maksuvelvollisuuden tuomitulle, vahingon kärsinyt asianomistaja voi lähteä perimään saataviaan.

– Asianomistaja voi lähteä perimään itse tai käyttää perintätoimistoa ja tilanne voi edetä ulosottoon, jos velkoja ei muuten saa saataviaan. Ulosoton keinoja on ulosmitata korvauksia palkasta, eläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, sekä pankkitililtä ja irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta, Junkkari sanoo.

Tyypillisesti korvauksia voidaan ulosmitata ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Junkkarin mukaan avustukset, kuten asumistuki, ovat ulosoton ulkopuolella. Lisäksi asiaan vaikuttavat esimerkiksi elatuksen varassa olevat samassa asunnossa asuvat lapset.

Palkasta pidättäminen tapahtuu niin, että ulosottoviranomainen lähettää ulosmittauspäätöksen jälkeen maksukiellon palkanmaksajalle, joka toimittaa tietyn suuruisen summan suoraan velallisen nettopalkasta ulosottoon. Ulosmitattavasta summasta vähennetään velalliselle jätettävä suojaosuus, 22,41 euroa päivässä. Oikeushallinnon verkkosivuilla on maksukieltolaskuri, jolla voi laskea ulosmitattavia määriä. Esimerkiksi 1000 euron nettotulosta ilman elatuksen varassa olevia henkilöitä ulosmittaukseen menee 218,47 euroa.

Summat voivat olla mahdottomia maksaa

Usein korvaukset voivat rikostapauksissa nousta niin suuriksi, että tekijä ei pystyisi realistisesti niitä edes koko elinaikanaan maksamaan. Esimerkiksi viime vuonna Keminmaassa tapahtuneen autoliikkeen tuhopolton aiheuttamat vahingot nousivat jättimäisiksi: teosta tuomitut määrättiin maksamaan pelkästään vakuutusyhtiölle reilun miljoonan euron korvaukset korkoineen.

– Suurissa summissa pelkät korot ovat jo niin suuret, että velkasumma ei ikinä lyhene. Ja tilanteesta riippuen summan ei toki tarvitse olla lähellekään näin suuri, että se muodostuu käytännössä mahdottomaksi maksaa, Junkkari sanoo.

Esimerkiksi väkivalta- ja omaisuusrikosten tekijöillä on usein ennestään ongelmia henkilökohtaisessa elämässään, kuten päihteidenkäyttöä ja työttömyyttä. Työllistyminen voi olla lähtökohtaisestikin vaikeaa, ja jos tiedossa on, että tulevasta palkasta menee verojen lisäksi myös esimerkiksi kolmasosa ulosottoon, tilanne voi vaikuttaa toivottomalta.

Velkojan kanssa voi neuvotella

Usein velallisella on kuitenkin keinoja, ja Junkkarin mukaan yksi parhaista on neuvotella velkojan kanssa. Vaikka vahingonkorvaus olisi suhteellisesti suuri, tilannetta voi helpottaa esimerkiksi se, jos velkojia on ainoastaan yksi eikä useampia.

– Velkojan kanssa voi käydä keskustelua siitä, paljonko pystyy maksamaan. Voiko velallinen hoitaa kerralla tietyn summan, mikä on velkojan mielestä riittävä, tai voiko velkoja vaikkapa luopua korosta. Lähtökohtaisesti aina toivomme, että ratkaisu löytyy ja mekin neuvomme velallisia kokonaisratkaisun keksimisessä. 20 vuotta on kuitenkin pitkä aika odottaa perintäajan päättymistä, Junkkari sanoo.

Jos velallinen ei pysty maksamaan velkojaan, ulosottoviranomaisen toimet keskeytyvät varattomuusesteeseen ja velalliselle tulee luottohäiriömerkintä.

– Ulosoton näkökulmasta tilanne päättyy sillä erää siihen, mutta prosessi käynnistyy uudelleen, kun asianomistaja laittaa asian uudelleen vireille. Vanhakin asia voi tulla siten uudelleen ulosottoon perintäajan puitteissa, Junkkari sanoo.