Veikko Juntunen ei ollut alun perin lainkaan kiinnostunut musiikista. Nuoren Juntusen vapaa-aika täyttyi urheiluharrastuksista. Musiikki-innostukseen vaadittiin haljennut nilkkaluu ja toisenkin jalan murtuminen.
"En voinut jatkaa treenaamista, jotain tekemistä piti keksiä. Näin siskon huoneessa kitaran ja aloin rämpyttää sitä aikani kuluksi", naurahtaa Juntunen.
Samoihin aikoihin The Beatlesista tuli kova sana, Juntunen mainitsee liverpoolilaisyhtyeen tärkeimmäksi innoittajakseen. Hän myöntää, ettei opetellut soittamaan yhtään kappaletta kunnolla läpi. Sävellystyö tuli automaattisesti ja ensimmäiset kappaleet syntyivät Juntusen ollessa kuudentoista.
"Soitto ei ollut pääasia. Olen silti aikoinani tehnyt kymmenkunta vuotta viikonloppukeikkoja. Se oli sopivan mittainen oppikoulu instrumentinkäyttöön".
Juntusen ensimmäinen levytykseen päässyt kappale oli vuonna 1970 Matti Eskon laulama Nuoruus on hetki vain, jonka debyyttilevy kappale samalla oli.
Juntunen sopi Matti Eskon kanssa muutama vuosi sitten, että yhteinen kappale tehtäisiin taas, kun säveltäjän levytettyjen laulujen määrä ylittää kahdentuhannen rajan. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, huomasivat kaverukset levytyksiä olevan jo päälle 2 500.
"Äänitykset tehtiin talvella. Nyt ympyrä sulkeutuu, uuden laulun julkaisuajankohdaksi on suunniteltu elo-syyskuuta", paljastaa Juntunen.
Musiikkia
kurinalaisesti
Juntusen laulunteko lähtee melodiasta. Hän on tarkka siitä, että sävelkululla on puhdas linja.
"Ääntä ei saa olla liikaa eikä liian vähän. Minulle melodiat eivät tule itsestään. Työskentelen kurinalaisesti tietyn ajan päivästä ja jossain vaiheessa koen ahaa-elämyksen".
Musiikin monitoimimiehen kappaleita levytetään vuosittain noin 50-60. Reilut 200 esiintyjää tai yhtyettä ovat esittäneet Juntusen musiikkia, muiden muassa Jamppa Tuominen, Reijo Taipale, Katri Helena, Souvarit, Tarja Lunnas, Esko Rahkonen ja Kanarian Mikki.
Viime vuosina Juntunen on keskittynyt projekteihin, joissa on koko tuotannosta kyse. Silloin tehdään äänite, jossa säveltäjä-sanoittaja on muillakin osa-alueilla voimakkaasti mukana.
"On mukava olla levynteossa alusta loppuun saakka, avaimet käteen -periaatteella. Meillä on esimerkiksi musiikki- ja mainosalan perheyritys, jossa voidaan tehdä levyn kannet", Juntunen kertoo.
Kun Juntusen asialistalla on jotain muuta, pyrkii hän karistamaan mielestään melodianpätkät. Hyvänä vastapainona toimii yhä aktiivinen urheiluharrastus. Juntunen pelaa kaukalopalloa ja jääkiekkoa veteraanijoukkueissa, kisoista on muistona toistakymmentä SM-mitalia.
"Vaikka olisi mielenkiintoinen musiikkiprojekti meneillään, joukkueurheilu katkaisee työn mukavasti. Pään pitää saada levähtää. Olen joskus kokeillut kirjoittaa yhdeksänkin kappaletta peräkkäin, kyllä siinä alkaa jo junnata paikallaan. Urheillessa mieli ja luomisvoima palautuu, tuotantoa ei välttämättä muuten olisi näin laajasti."
Nuotit
talteen
Juntusella ei ole erityisiä haaveita musiikin suhteen, tärkeintä on saada työ levytettyä. Hänen mieleensä juolahtaa 20 vuotta sitten tehty laulu, Kahvipannun tarina, joka on jäänyt hieman vaivaamaan. Juntunen teki melodian Vuokko Lindholmin tekstiin, mutta yhteisteosta ei ole levytetty vielä.
"Laulun esittäjän täytyisi olla jo isoäidin iässä. Muuten lopputuloksesta ei tulisi uskottava. Laulua ei saa antaa kelle tahansa."
Musiikkimiehellä on ensi talvena tiedossa laaja projekti. Oulun kaupunginkirjasto ja maakunta-arkisto haluavat taltioida koko Juntusen levytetyn musiikkituotannon.
"Tiedossa on valtava urakka. Kaikista lauluista on olemassa nuotit, osa tosin sellaista harakanvarvasta, ettei niitä vielä voi päästää eteenpäin. Tarvitsen apuvoimia, koska en halua projektin vievän liikaa aikaa siltä olennaiselta, musiikinteolta", sanoo Veikko Juntunen.