Paljon odotettu uuden matkapuhelinteknologian käyttöönotto tapahtui Suomessa vähin äänin ja matalalla profiililla.
Suomi siirtyi tiistaina vihdoinkin matkapuhelimissa umts-aikaan. Telia-Sonera otti käyttöön ensimmäisenä operaattorina uuden, kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon. Alkuvaiheessa se toimii noin 20 kaupungissa.
Niiden joukossa on Oulu, jossa ei kuitenkaan vielä tiistaina voinut edes ostaa uusiin puheluihin tarvittavia sim-kortteja. Näin siis kaupungissa, joka pitää itseään yhtenä Suomen ja koko maailman matkapuhelinteknologian edelläkävijöistä.
Jos kyseessä oli langattoman viestinnän uusi vallankumous, sitä ei enää paljon tämän matalammalla profiililla olisi voinut käynnistää. Juuri Telia-Soneran kohdalla siihen saattoi olla myös hyvät syyt.
Nimenomaan tähän teknologiaan suunnatut, täysin katteettomat odotukset ovat taustalla siinä, ettei Soneran nimi ole enää pelkkä Sonera. Vain noin viisi vuotta sitten yhtiö haaskasi nelisen miljardia euroa ostaakseen, kuten sanonta sittemmin kuului, ilmaa Saksan taivaalta. Osallistuminen Saksan huutokauppoihin umts-luvista oli jälkikäteen ajateltuna suuruudenhullua liiketoimintaa. Kun epäonnistumisen mittakaava paljastui, Suomen hallituksen housutkin tutisivat hetken aikaa ja Soneran tarina itsenäisenä yhtiönä päättyi. Se joutui suuremman ruotsalaisen Telian syliin.
Ikävintä on, että aikanaan Soneran toiminta näytti järkevältä kansainvälistymiseltä ja kaukaa viisaalta markkinaosuuksien varmistamiselta. Kaikki halusivat palan tulevasta isosta umts-kakusta, ja esimerkiksi Britanniassakin teleoperaattorit kilpailivat verissä päin, kuka maksaa huutokaupassa hurjimman hinnan. Britannian hallitus luuli nettoavansa luvista kymmenen miljardia dollaria, se sai lopulta 35 miljardia.
Suomi jakoi luvat ilmaiseksi, minkä piti taata sujuva ja nopea liikkeellelähtö. Kumpaakaan ei nähty, ja vasta nyt alkaa jotain tapahtua. Liikenne- ja viestintäministeriö joutui äskettäin patistelemaan operaattoreita, jotta umts-verkot vihdoin ja viimein avattaisiin.
Tarinan opetus tähän asti on se, että matkapuhelinalalla myös suuret virhearviot tulevaisuudesta ovat mahdollisia. "Kolmanteen sukupolveen" kohdistuneet odotukset olivat juuri sellaisia. Tästä eteenpäin kysymys on siitä, mitä umts oikein tuo tullessaan, kun sitä nyt ryhdytään realistiselta pohjalta toteuttamaan. Onko kyseessä vallankumous vai hiljainen liukuminen uuteen kehitysvaiheeseen?
Jälkimmäinen vaihtoehto on ilmeisin. Umts on uusi lisä siihen käyttäjälle käsittämättömien lyhenteiden viidakkoon, jota muun muassa nmt, gsm, wap ja gprs ovat tähän asti edustaneet. Kirjaimet eivät sano mitään, mutta käsite matkapuhelinten kolmas sukupolvi avaa asiaa paremmin. Mahdolliseksi tulee oleellisesti aiempaa nopeampi tiedonsiirto, mikä tarkoittaa puhelimiin lisää ominaisuuksia, kuten liikkuvaa kuvaa.
Alkuvaiheessa tätä tarvitsevat käyttäjät löytyvät työelämästä, jossa tarvitaan varmoja ja vahvoja yhteyksiä. Mutta nopeaa kumousta ei ole luvassa: umts-verkkoa hyödyntävät puhelimet ovat harvassa, massoja koskevasta bisneksestä ei vielä ole jälkeäkään. Eikä tule, elleivät yhteydet ole kyllin huokeita ja ellei mukana ole ominaisuuksia, joita kuluttajat todella kaipaavat.
Nyt ollaan vasta tämän polun alkupäässä. Johonkin se polku johtaa, mutta mihin, sitä ei tiedä vielä kukaan. On vain syytä toivoa, että kipurahat tulivat maksetuiksi heti alussa korkojen kera, ja kolmas sukupolvi pääsee liikkeelle pohjaten todellisuuteen eikä vain odotuksiin.