Suomalaiset ovat oppineet käyttämään kotitalousvähennystä teettäessään kotitalous- ja remonttitöitä. Vähennystä hyödyntävien talouksien vuotuinen määrä on varovaisen alun jälkeen noussut sadantuhannen tuntumaan. Kun vähennys on kannustanut teettämään töitä, joita ei ehkä muuten olisi teetetty, on samalla työllistetty yrittäjiä ja torjuttu harmaata taloutta. Verovähennyksen pääsee tekemään, kun maksetuista palkkiosta ja palkoista saa kuitin. Siksi houkutus teettää työ pimeästi on pienentynyt.
Verottajan kannalta kotitalousvähennys kutistaa ensi vaiheessa laskennallisesti verotuloja. Lopullinen vaikutus voi kääntyä kuitenkin positiiviseksi kuten verojen alentamisen kohdalla usein: vähennykset lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja rahan kiertoa ja sitä kautta kasvattavat valtion verokertymää.
Kotitalousvähennys tuli voimaan koko maassa 2001. Nykyisten sääntöjen mukaan vähennyksen saa tehdä henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitaloustyöstä, asuntonsa kunnossapidosta tai perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Pieniä rajanvetokiistoja on ollut verottajan ja kansalaisten välillä pitkin matkaa, mutta kaikkiaan järjestelmän voi sanoa toimineen hyvin.
Tänä vuonna verosta tehtävän vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 euroa. Omavastuu on sata euroa. Työkorvauksesta saa vähentää 60 prosenttia. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa kymmenen prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät sivukulut.
Hyvin toimivan järjestelmän laajentamista kannattaa miettiä. Vähintään tutkimisen arvoinen on ajatus, että omaan talouteen ostetun palvelun lisäksi myös omille vanhemmille ostettu työ sisällytettäisiin kotitalousvähennykseen. Tähän mennessä kotitalousvähennyksen käyttö on painottunut hyvätuloisiin kaupunkilaisperheisiin. Jos vähennysoikeutta laajennettaisiin, sen hyötyä saataisiin todennäköisesti levitetyksi nykyistä enemmän maaseudulle.
Kotitalousvähennyksen laajennus arvattavasti myös vauhdittaisi kotityöpalveluyritysten syntymistä Suomeen. Ala on meillä moneen muuhun maahan verrattuna edelleen valitettavan alkutekijöissään. Tarvetta kotitöissä auttavista yrityksistä on kuitenkin jo nyt, ja tarpeen voi väestön ikääntymisen vuoksi olettaa vain kasvavan.
Vaikka omista vanhemmista huolehtimisen ei pitäisikään olla ensisijaisesti kiinni palvelujen verovähennysoikeudesta, vähennyksen laajentaminen voisi parantaa ikääntyvien suomalaisten elämää.
paakirjoitus@kaleva.fi