Mitä vaikutuksia keskioluen, siiderien ja long drink -juomien laimentamisella ja alkoholiveron kiristyksellä on suomalaisten terveyteen? Viime viikolla julkaistiin tutkimus, jonka mukaan laimentamisella saataisiin merkittäviä terveyshyötyjä.
Pekka Puska uskoo, että alkoholinkulutus vähenisi noin kymmenellä prosentilla, jos kaupoissa myytäisiin vain alle 3,5-prosenttisia juomia. Elina Ussan mielestä terveysvaikutukset voivat olla jopa päinvastaiset kuin mihin pyritään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska:
Tuoreen tutkimuksen mukaan pelkästään alkoholikuolemat vähenisivät vuodessa 350:llä, jos ruokakaupoissa myytävät juomat laimennettaisiin alle 3,5-prosenttisiksi. Lisäksi alkoholin aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat vähenisivät selvästi.
Terveyshaitat tulevat alkoholista eli etanolista. Vielä 1950-luvulla viinan osuus kulutuksesta oli 80 prosenttia, nyt puolet suomalaisten saamasta etanolimäärästä tulee oluesta ja siideristä. Vain yksi neljäsosa etanolista tulee väkevistä.
Vaikka ruokakauppojen juomat olisivat jatkossa laimeampia, ruoka- ja saunaoluet ostettaisiin edelleen kaupasta. Ostokset Alkossa lisääntyisivät jonkin verran, mutta ani harva lähtisi Viroon vain sen takia, että ruokakaupoista puuttuu keskiolut ja muut yhtä vahvat juomat.
—? Edes veronkorotukset eivät ole lisänneet tuontia Virosta.
Suomalaiset tuovat käyttämästään alkoholista 19 prosenttia ulkomailta.
Hallituksen kaavailemilla alkoholiveron kiristyksillä ei pyritä ohjaamaan kulutuksen rakennetta vaan saamaan lisää verotuloja alkoholista.
Ruotsissa kaupoissa myytävien oluiden laimennus 70-luvulla vähensi kulutusta. Suomessa sama toimenpide pienentäisi kulutusta varmasti.
Naapurimaiden alkoholikulttuurit muistuttavat toisiaan suuresti. Ruotsissa kokonaiskulutus on vain neljänneksen vähäisempää kuin Suomessa.
Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa:
Ruokakaupoissa myytävien juomien laimentamisella alle 3,5-prosenttisiksi saattaisi olla jopa päinvastaisia terveysvaikutuksia kuin mihin pyritään. Olutta juotaisiin kuten ennenkin, mutta sitä tuotaisiin nykyistä enemmän itse ulkomailta. Jos kaupassa myytäisiin vain kakkosolutta, vahvojen oluiden ja muiden vahvojen alkoholijuomien ostaminen Alkosta lisääntyisi. Näin on tapahtunut myös Ruotsissa.
Kulutetusta oluesta noin kuusi prosenttia on nykyään yksityistä maahantuontia.
Alkoholipolitiikkaa täytyy tarkastella kokonaisuutena eikä vain yhden juoman terveysvaikutuksia irrallaan kokonaisuudesta. Täytyisikö pohtia myös viinien ja viinojen prosenttirajojen kiristämistä?
Se, että Ruotsissa kulutusta vähensi kaupassa myytävien oluiden laimennus vuonna 1977, ei ole tae siitä, että sama muutos tapahtuu vuoden 2011 Suomessa.
Ruotsin ja Suomen alkoholikulttuuri on myös erilaista; Ruotsissa juodaan määrällisesti viiniä tuplaten ja olut vahvempana kuin meillä.
Hallituksen kaavailemat veronkiristykset, jotka painottuisivat mietoihin juomiin, on täysin ristiriidassa sen pyrkimyksen kanssa, että kansalaiset houkuteltaisiin juomaan entistä laimeampaa olutta.