Kun kaikki huomio keskittyi MM-kotikisoihin ja venäläiset päihtyivät jalkapallohuumasta, duumassa ajettiin läpi kiisteltyä lakiesitystä, jolla on perinpohjaisia vaikutuksia Venäjän lukuisille kielivähemmistöille.
Laki vahvistaa venäjän kielen asemaa vähemmistökansojen asuttamissa tasavalloissa, joiden kouluissa on tähän asti luettu venäjän lisäksi paikallisia vähemmistökieliä. Nyt vähemmistökielten opiskelu muuttuu valinnaiseksi.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain perjantaina. Putin on uudistuksen alullepanija, sillä toimiin ryhdyttiin presidentin todettua, ettei venäjänkielisiä lapsia pidä pakottaa opettelemaan kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä. Lausunnon taustalla olivat tasavalloissa asuvien venäjänkielisten vanhempien valitukset siitä, että heidän lapsensa joutuvat opiskelemaan vähemmistökieliä.
Venäjällä asuu yli 20 miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin venäjä
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntija Aleksei Tsykarev sanoo STT:lle olevansa tyytyväinen siihen, että esitys muuttui matkan varrella parempaan suuntaan. Alun perin ehdotus oli, että vähemmistökielten opetuksesta olisi tullut vapaaehtoista, mutta nyt sitä pitää tarjota, jos vanhemmat näin haluavat.
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi pitää lakimuutosta merkittävänä. Venäjällä asuu yli 20 miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin venäjä. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisessa Komin tasavallassa kaikki oppilaat ovat lukeneet komia, vaikka kaksi kolmasosaa asukkaista on ei-komilaisia.
Saarikivi pitää selvänä, että laki vähentää vähemmistökielten opetusta. Vähitellen enemmistö tietää vähemmistöistä yhä vähemmän.
- Venäläinen saa asua missä tahansa hantikylässä ilman velvoitetta tietää mitään hantikulttuurista, kun taas hantilla on velvollisuus tietää venäläisestä kulttuurista kaikki.